Elokuvateatterikierros Turun keskustassa

Tunteiden temppelit - elokuva

La 10.5 klo 12:30 – 14:30, elokuvanäytös 14:30

Elokuvateatterit ovat 1900-luvun keskeinen kulttuuri-ilmiö, ja Turun keskustassa on ollut esimerkiksi Erik Bryggmanin, Pekka Pitkäsen ja Olli Kestilän suunnittelemia elokuvateattereita. Moni teatteri on kadonnut, ja osa muutettu muuhun käyttöön. Käymme sekä kadonneiden että vielä olemassa ja toiminnassa olevien elokuvateatterien paikalla ja kuulemme niiden historiasta, arkkitehtuurista ja merkityksestä.

Oppaina Pajasta palatsiin – Turun elokuvaelämän historia (1997) kirjan kirjoittamiseen osallistunut Helena Honka-Hallila ja Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksonen

Kokoontuminen osoitteessa Humalistonkatu 7a. Varaukset info@bryggman.fi
Opastus 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay

Kierros päättyy Kino Kiltaan, jossa on mahdollista ostaa virvokkeita ennen elokuvaa.

Jouko Aaltosen ohjaama dokumenttielokuva Tunteiden temppelit (2015) käsittelee elokuvateatterien historiaa ja 35 mm filmin käytön loppumista. Elokuvassa on runsaasti sekä historiallista että 2010-luvun dokumenttikuvaa. Elokuvan kesto 82 minuuttia.

Lipun osto elokuvaan: https://www.kinokilta.fi/screenings/tunteiden-temppelit/
Hinta 14 – 8 e

Juhlan tiloja eri ajoilta: VPK:n talo, Seurahuone, Marina Palace

Ti 3.6 klo 18 – 20

Kierroksella tutustutaan kolmeen eri aikojen keskeiseen juhlan tilaan Turussa.

Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema, 1892 valmistunut VPK:n talo oli pitkään Turun keskeisin juhlatila joka toimi myös konserttitalona.

Vuonna 1928 valmistuneen Turun seurahuoneen suunnittelivat yhteistyössä Ilmari Ahonen ja Erik Bryggman. Bryggman suunnitteli yksin Seurahuoneen ravintolan.

Jaakko ja Unto Rantasen 1970 – 1974 suunnittelema Marina Palace rakennettiin Turun suurhotelliksi runsaine ravintola- ja kokoustiloineen. Rakennus edustaa aikansa modernismia.
Kokoontuminen VPK:n talo, Eskelinkatu 5

Varaukset info@bryggman.fi
Opastus 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay

Asuntoarkkitehtuuri – näyttely

Monitoimitalo Riimi, Runosmäki

1. – 30.8.2025

Bryggman – instituutin näyttely Turun asuntoarkkitehtuurista 1900-luvulla on esillä Riimin aulatiloissa. Näyttely esittelee Turun asuntoarkkitehtuurin edustavia esimerkkejä työväen puutaloista lähiöihin ja täydennysrakentamiseen.
Näyttelyyn liittyy opastuksia ja luento.
Mikko Laaksonen & Petri Aalto : Lähiöiden ja Runosmäen historia, luento

Ti 12.8 klo 17 – 19, Riimin kirkkosali
Opastuksista tiedotetaan niiden aikataulun varmistuttua

Ennakkotieto:
Turun arkkitehtuurin kurssi Työväenopistossa uusitaan

maanantaisin klo 18 – 19:30 29.9 – 10.11.

Ilmoittautuminen Työväenopiston sivujen kautta avautuu myöhemmin

Kuva: Kinopalatsin (Erik Bryggman 1936) aula valmistuttuaan, Oy Foto Ab

Luentopaikka: Turun työväenopiston opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku

Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä tarkastelemalla nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.

Maaliskuun 2025 luennoissa käsitellään toisen maailmansodan jälkeinen modernistinen arkkitehtuuri.

Luennoitsija FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen

Ma 3.3 klo 17 – 18:30

1940–50-luvun arkkitehtuuri

Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/15402/

Modernismi kehittyi 1940-1950-luvuilla myös historiallisia vaikutteita ja perinteisiä teknisiä ratkaisuja hyödyntävään pohjoismaiseen suuntaan, jota Suomessa kutsuttiin uusromantiikaksi, ruotsiksi nyrealism. Erik Bryggman oli tyylin merkittävimpiä suunnittelijoita ja Turun ylösnousemuskappeli sen päätyö. Sodan ja jälleenrakennuksen alussa toteutettiin laajoja tyyppiomakotialueita. Olojen vakiinnuttua suuria valtion Arava-rahoituksella toteutettuja kerrostaloja muun muassa Marttiin sekä uusia kouluja. Suuren osan niistä suunnittelivat kaupungin arkkitehdit. 1950-luvun lopulla kansainvälinen, tyylitellympi modernismi nousi taas muotiin. Tätä tyyliä edustavat esimerkiksi Aarne Ervin Turun yliopiston rakennukset ja keskustan uudet liike- ja asuintalot.

Ma 10.3 klo 17 – 18:30

1960–1970-luvun modernismi ja lähiörakentaminen

Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/15404

Aurajoen rannoille rakennettiin yhdysvaltalaisen mallin mukainen julkisten rakennusten keskus, ensin itärannalle Kaupunginteatteri, Valtion virastotalo ja Wäinö Aaltosen museo, sitten länsirannalle Marina Palace. Keskustan asuintalojen ja liikerakennusten uudisrakentaminen jatkui, esimerkiksi Viljo Revellin KOP-kolmio ja lukuisat Pekka Pitkäsen rakennukset ovat tältä ajalta.

Brutalistista arkkitehtuuria edustavat Turussa erityisesti Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli ja Woldemar Baeckmanin Sibeliusmuseo.  Turkuun ja sen naapurikuntiin toteutettiin runsaasti kerrostalolähiöitä aluerakentamisena, luennolla käsitellään niiden pääpiirteet.

Ma 17.3 klo 17 – 18:30

Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuri

Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/15405

Keskustelu postmodernismista oli 1980-luvun keskeinen kysymys arkkitehtuurissa. Myös Turkuun toteutettiin ”Oulun koulun” henkisiä rakennuksia, vaikka myös perinteisellä modernismilla oli vahvat puolestapuhujansa. Katariinan asuntomessualue vuodelta 1988 on merkittävin postmoderni kokonaisuus. Uusien tilojen toteuttaminen vanhoihin teollisuuskiinteistöihin oli 1990-luvun merkittävä uutuus, jonka merkittäviä edustajia ovat LPR – arkkitehtien suunnittelema Turun taideakatemia ja Siggen suunnittelema Åbo Akademin Arken – kortteli. Luennon lopuksi luodaan katsaus Turun 2000-luvun arkkitehtuuriin.

Opastukset:

La 22.3 klo 13 – 15

Jugend

Lähtö Työväenopisto, Kaskenkatu 5

https://www.facebook.com/events/3884188818509977/

Frithiof Strandell oli Turun merkittävin jugendarkkitehti, ja hänen töistään monet sijaitsevat Kaskenkadun – Aurakadun akselilla. Tutustumme myös Gustaf Nyströmin taidemuseoon, Wivi Lönnin Svenska Samskolaniin sekä Adrian ja Kaarlo Thomanderin rakennuksiin. Kierros päättyy Puolalanpuistoon.

La 29.3 klo 13 – 15

Klassismi

Lähtö Taiteiden talon piha, Nunnankatu 4

https://www.facebook.com/events/443951472046429/

Turkua rakennettiin 1920-luvulla suurkaupungiksi. Keskustaan rakennettiin lukuisia viisi-kuusikerroksisia kerrostaloja, joita suunnittelivat esimerkiksi Bertel ja Valter Jung, Veikko Kyander, Alexander Nyström ja Ingvald Serenius. Albert Richardtsonin arkkitehtuuri kehittyi omalaatuiseen suuntaan. Erik Bryggmanin rakennukset ovat aikakauden hienostuneimpia pohjoismaissa. Kierros päättyy liikekeskustaan.

La 5.4 klo 13 – 15

Funktionalismi

Lähtö standardivuokratalon luota, Puolalanpuisto 5

https://www.facebook.com/events/1299087344543423

Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa. Kierroksella tutustutaan heidän rakennuksiinsa Turun keskustassa. Suomen ensimmäisen funktionalistisen rakennuksen luota alkava kierros päättyy Turun linja-autoasemalle

La 12.4 klo 13 - 15

1940-50-luku, Martti

Lähtö Martin kirkko, Huovinkatu 1

https://www.facebook.com/events/593895596948278/

Pohjoismaissa modernismi kehittyi omalaatuiseen suuntaan, jota Suomessa on kutsuttu nimellä uusromantiikka, ruotsiksi Nyrealism. Ajan rakennusten merkittävin kokonaisuus Turussa on IV ja V kaupunginosissa, joissa on muun muassa Woldemar Baeckmanin, Aulis Blomstedtin, Aarne Ervin ja Tapio Nirosen, Viljo Laitsalmen, Jussi ja Veli Paatelan sekä kaupungin arkkitehtien suunnittelemia kohteita, joista suuri osa on asuintaloja.

La 19.4 klo 13 – 15

Modernismia Turun keskustassa 1950-luvulta 1970-luvulle
Lähtö Humalistonkatu 16 edusaukio
https://www.facebook.com/events/1384179809403287/

Turun keskustaan rakennettiin runsaasti uusia modernistisia rakennuksia 1950-luvulta 1970-luvulle. Millaiset tekijät ja ihanteet ohjasivat purkamista ja uudisrakentamista? Kierroksella tutustutaan muun muassa Aarne Ehojoen, Veijo Kahran ja Pekka Pitkäsen keskustaan suunnittelemiin rakennuksiin.

Kierros alkaa Humalistonkatu 16 pieneltä edusaukiolta ja päättyy liikekeskustaan.

Ti 29.4 klo 18 – 20

Postmodernismi  ja nykyarkkitehtuuri
Lähtö Nahkurinpiha 1
https://www.facebook.com/events/1223487562736659/

Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuri - kierroksella tutustutaan asuntorakentamiseen 1980 - luvulta 2020-luvulle Tervatorilla, Lonttisissa ja Ylioppilaskylässä sekä julkiseen rakentamiseen yliopistoalueella Kasarmialueella ja Åbo Akademin kortteleissa.
Kierros alkaa Nahkurinpiha 1:n kohdalta ja päättyy Arkenille; takaisin lähtöpaikkaan pääsee Tuomaansillalta.

Opas FM, tietokirjailija Mikko Laaksonen.
Hinta 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, maksu käteinen tai mobilepay

Varaukset: joko "tulossa/going" facebook-tapahtumassa tai mikala@utu.fi
Oppaalla mukana kirjoja Koteja Suomalaisille (40 e) ja Arjen rakentamista Turussa (30 e)
Kirjan ostajaa kohden kaksi kierrokselle ilmaiseksi.
Kävelykierrokset 2 – 3 km / 2 h. Sään mukaiset ulkoiluvaatteet ja hyvät kengät.

Arkkitehtuuri muodostaa puitteita juhlalle, kokoontumisille, virkistykselle ja urheilulle. Tämä aihe jää usein sivuun arkkitehtuuria pohtiessa. Useat merkittävät rakennukset on toteutettu juhlan puitteiksi, esimerkiksi Raili ja Reima Pietilän Dipoli, Alvar Aallon Kulttuuritalo, Esa Piirosen ja Sakari Aartelon Tampere-talo. Hotellit ja ravintolat toimivat usein juhlan puitteina. Virkistys- ja urheilurakentaminen on myös merkittävä teema stadioneista uimahalleihin, ja usein nämä tilat toimivat myös juhlatiloina.

Arkkitehti Erik Bryggman (1891-1955) suunnitteli lukuisia kokoontumisrakennuksia, Åbo akademin ylioppilaskunnan talo Kårenin (1935-1935, 1945-1950), Turun ylioppilastalon (1950-1956) ja Kupittaan jalkapallokatsomon (1952). Hän suunnitteli useita elokuvateattereita kuten Olympian (1926) ja Kinopalatsin (1935) Turussa. Sisustusarkkitehti Carin Bryggman (1920-1993) suunnitteli lukuisia kahviloiden, ravintoloiden ja juhlatilojen sisustuksia joista on säilynyt Turun linnan juhlakerroksen sisustus sekä Kahvila Kisälli.

Seminaari pe 7.2.2025 klo 10 – 17

Vanhan raatihuoneen juhlasali

Puhujat

Ohjelma:

10:00 Avaus ja Turun hyvän rakentamisen palkinnon jako

10:30

Arkkitehti Pauli Rikaniemi

Queer tiloja — juhlien politiikkaa

11:15

Arkkitehti Samuli Miettinen, JKMM
Tammelan stadion

12:00 – 13:30 omakustanteinen lounastauko

13:30

Sisustusarkkitehti SIO, Eva-Marie Eriksson, Sunnittelutoimisto Fyran perustajaosakas, Hospitality Design Lead
Arkkitehtuurin, aikakauden ja ympäristön ymmärtäminen hotelli- ja ravintolasuunnittelussa

14:15 Kahvitauko

14:45
Arkkitehti Anu Puustinen, Avanto arkkitehdit

Saunoja ja saunakylpylöitä

15:30

Asiamies Mikko Laaksonen

Erik ja Carin Bryggman juhlan ja virkistyksen tilojen suunnittelijoina

Seminaari on maksuton, edellyttää ilmoittautumista info@bryggman.fi 29.1.2025 mennessä, ekskursiolle on 20 e maksu. Ilmoita osallistutko seminaariin ja/tai ekskursiolle. Seminaarissa ja ekskursiolla on runsaasti tilaa, ja jos paikkoja on vähän jäljellä, siitä ilmoitetaan erikseen. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistusviesti 30.1.

Ekskursio la 8.2.2025 klo 12 – 16

Ekskursiolla tutustutaan juhlan ja virkistyksen tiloihin Turussa, teatteritiloihin, elokuvateattereihin, juhlasaleihin ja oppilaskuntien tiloihin. Retkellä tutustutaan Alvar Aallon Maalaistentaloon, Pekka Pitkäsen Domino – elokuvateatteriin, Arcon suunnittelemaan uuteen Hamburger Börsiin, Erik Bryggmanin suunnittelemaan Kåreniin ja Albert Richardtsonin suunnittelemaan Taiteiden taloon.

Kokoontuminen Linnateatterin, entisen Turun kaupunginteatterin ovella, Puutarhakatu klo 12

Ekskursiomaksu 20 e sisältää opastuksen sekä kahvin ja suolaisen Kårenilla. Maksu tilille FI55 5717 2020 0065 64 31.1.2024 mennessä.

Ekskursio kuljetaan kävellen, joten tarvitaan sään mukaiset ulkoiluvaatteet ja pitävät kengät. Kävelymatka noin 1,5 km. Kierros päättyy Taiteiden talolle.

Kuva: Kinopalatsin aula, Erik Bryggman 1936. Foto Ab / TMK, Carin Bryggmanin kokoelma

Turun arkkitehtuuri – luennot Turun työväenopistolla

Opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku

Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä tarkastelemalla nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.

Talven 2025 luennoissa käydään läpi 1900-luvun arkkitehtuuri toiseen maailmansotaan asti, jugendista funktionalismiin.

Luennoitsija FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen

Jugend

Ma 3.2 klo 17 – 18:30

Jugend oli ensimmäinen historiallisten esikuvien jäljittelystä irtautunut arkkitehtuurisuuntaus. Turun katukuvaan Kaskenkadun – Aurakadun akselilla ja Puolalanpuistossa vaikutti erityisesti arkkitehti Frithiof Strandell. Alexander Nyström koulutti oman työnsä ohella esimerkiksi runsaasti puutaloja suunnitelleet rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomanderin. Agronomi, rakennuspiirtäjä Karl Johan Sahlberg toi vaikutteita Chicagosta asti. Mikä ero on Portsan työväenasunnoilla ja keskustaan rakennetuilla kivi-puutaloilla? Missä on Wivi Lönnin ainoa Turkuun suunniteltu rakennus.

1920-luvun klassismi 

Ma 10.2 klo 17 – 18:30

Turun katukuvassa 1920-luvun suuret kivitalot ovat näkyvä aihe. Suurkaupunkimaisten talojen koristelussa palattiin klassistisiin aiheisiin, mutta tyyliteltyinä ja niukkoina. Kaupunkiin rakennettiin myös suuria kouluja. Tyyli oli ensimmäinen yhteispohjoismainen tyylivaihe, johon vaikuttivat esimerkiksi Erik Bryggmanin Italian ja Pohjoismaiden matkat. Työväen puutalojen rakentaminen jatkui esimerkiksi Martin ja Mäntymäen alueilla Alexander Nyströmin, J.E.Arolan ja August Karlssonin suunnitelmin.

Funktionalismin esilletulo
Ma 24.2 klo 17 – 18:30

Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa vuoden 1929 Turun messuilla.  Samaan aikaan valmistuivat ensimmäiset funktionalistiset rakennukset. 1930-luvun suuren laman vuoksi rakennustoiminta lähes pysähtyi, vasta vuosikymmenen lopulla päästiin taas rakentamaan suurimittaisemmin. Funktionalismi kehittyi Pohjoismaissa omintakeisiin, myös perinnettä ja historiaa kunnioittaviin suuntiin, jonka pääteos on Ylösnousemuskappeli.

Ilmoittautuminen työväenopiston sivuilla:

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/15312/

Arkkitehtuurielokuvailtapäivä 22.11 klo 15.30

Taiteen talon Kino Kilta
Nunnankatu 4, Turku

Liput 10 e, verkosta:

https://www.kinokilta.fi/naytokset/lewerentz-divine-darkness/

https://arkrex.fi/elokuvat/divine_darkness

Arkkitehtuurin elokuvailtapäivässä syvennytään ruotsalaisen mestariarkkitehti Sigurd Lewerentzin (1885-1975) elämäntyöhön, kun ohjaaja Sven Blume saapuu keskustelemaan elokuvastaan Lewerentz – Divine Darkness (2024).

Elokuvan kesto: 70 min

Tapahtuman ikäraja: K18

Yhteistyössä Varsinais-Suomen elokuvakeskus, Ark Rex ja Bryggman-instituutti
.

Sigurd Lewerentz on yksi tunnetuimmista ruotsalaisista arkkitehdeista. Hänen keskeiset työnsä, kuten Tukholman Skogskyrkogården ja sen Uppståndelsekapellen, Malmön itäinen hautausmaa kappeleineen ja kukkakioskeineen, Riksförsäkringsanstalten ja Markus-kirkko Tukholmassa ja Sankt Petri – kirkko Klippanin kaupungissa ovat hänen keskeisiä töitään. Lewerentzin ajaton ja aikaansa edellä oleva arkkitehtuuri oli keskeinen esikuva myös turkulaisille arkkitehdeille kuten Erik Bryggmanille ja Pekka Pitkäselle.

Lewerentz ei mielellään tullut kuvatuksi tai haastatelluksi. Hänen henkilökuvaansa, kuten rakennuksia, ympäröi mysteerin ilmapiiri.

Mutta juureskellarista Lundista löytyi tuntematon aarre. Arkkitehti Bernt Nybergin  (1927-1978) yhdessä Lewerentzin kanssa tämän viime vuosina tallentamat filmikelat ja nauhoitteet löytyivät täältä. Kellarista alkaa kulttuurihistoriallinen matk, jossa Lewerentzin tyylilliset juonteet pohjoismaisessa arkkitehtuurissa tulevat käsinkosketeltaviksi.

Klassismi ja modernismi johtavat runolliseen brutalismiin, joka herättää syvimmät ja arkaaisimmat kulttuurimuistomme.

Keskustelun juontaa Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksonen