Urheilun arkkitehtuuria Kupittaalla
Ti 14.10 klo 16-18
https://www.facebook.com/events/661672943345738
Vuonna 1820 perustettu Kupittaanpuisto on Suomen vanhin kaupunkipuisto. Erik Bryggman voitti kilpailun puistoalueen kehittämisestä kansanpuistoksi 1939. Hänen suunnitelmiensa mukaan on toteutettu jalkapallokentän katsomo ja entinen toto-kioski. Marjatta ja Martti Jaatisen 1971 valmistunut Kupittaan urheiluhalli on maailmanlaajuisesti tunnettu. Uudempaa urheiluarkkitehtuuria edustavat Kupittan palloiluhalli, jalkapallokentän uudet katsomot ja jäähalli.
Kokoontuminen Kupittaankentällä (Itäinen Pitkäkatu 15 vastapäätä) Summan taistelun muistomerkillä.
Opastus 10 e perushinta, 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen. Käteinen tai mobilepay oppaalle. Varaukset info@bryggman.fi
Tutustuminen musiikkitalo Fuugan rakennustyömaahan
KIERROS ON TÄYNNÄ
Ti 28.10 klo 15 – 16:30
Turun uuden musiikkitalo Fuugan rakennustyöt etenevät. Allianssiryhmittymän muodostavat Turun kaupunki, Hartela, PES-Arkkitehdit ja WSP Finland sekä alihankkijana Laidun-design. Arkkitehtipääsuunnittelija on Tuomas Silvennoinen.
Kierroksella tutustutaan työmaahan, suunnitteluun ja allianssimaliin. Kierros on maksuton. Mukaan otetaan 14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta (info@bryggman.fi). KIERROS ON TÄYNNÄ
Kokoontuminen klo 14:50 Itäisen rantakadun ja Volter Kilven kadun risteyksessä työmaakoppien vieressä.
Kierroksella tarvitaan turvavarusteet. Ilmoittakaa ilmoittautumisessa kengännumero. Jos teillä on omat turvavarusteet kuten turvakengät ja kypärä, ottakaa ne mukaan ja ilmoittakaa siitä ilmoittautumisessa.
Aurajokisuu ja Linnanfältti
La 8.11 klo 13 – 15:30
https://www.facebook.com/events/1073127371563225/
Aurajokisuuhun on 1990 – luvulta 2020 – luvulle rakennettu uusia asuntoalueita; Länsiranta, Itäranta ja Telakkaranta. Samalla vanhoja teollisuusrakennuksia on otettu uuteen käyttöön, esimerkiksi Taideakatemia ja Forum Marinum on toteutettu niihin. Linnanfältille on toteutettu uusi puukaupunkialue. Kierroksen aluksi tutustumme Manillassa Aurinkobaletin ja Tehdas-teatterin tiloihin.
Lähtö Manillan pihalta, Itäinen Rantakatu 64 B
Kierros päätyy Veistämöntorille
Opastus 10 e perushinta, 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen. Käteinen tai mobilepay oppaalle. Varaukset info@bryggman.fi
Bryggman – konsertti Ylösnousemuskappelissa
Tiistai 25.11. klo 17.30
Liput: 20€
Arkkitehti Erik Bryggman (1891-1955) ja hänen tyttärensä, sisustusarkkitehti Carin Bryggman (1920-1993) seurasivat aikansa modernia taidetta, arkkitehtuurin ja sisustuksen ohella myös kuvataidetta, kirjallisuutta, teatteria ja musiikkia. Bryggmanit tukivat mielellään nuoria tekijöitä esimerkiksi palkkaamalla heitä tai ostamalla taideteoksia. Carin Bryggman testamenttasi perheen varat Suomen arkkitehdit SAFA:lle rahastoitavaksi nuorille arkkitehdeille ja sisustusarkkitehdeille myönnettävää Bryggman-apurahaa varten.
Turun musiikkijuhlien ja Bryggman-säätiön yhteistyökonsertissa pohditaan Bryggmanien ja nykyajan modernin musiikin ja arkkitehtuurin suhdetta. Konsertissa esiintyy Turun konservatorion nuoret nousevat taiteilijat. Mikko Laaksonen opastaa kappelissa noin puoli tuntia. Turun ja Helsingin musiikkitalojen suunnittelija, arkkitehti Marko Kivistö puhuu musiikin ja arkkitehtuurin suhteesta.
Väinö Viljanen, piano
Aura Mäkinen, viulu
Kauri Halonen, sello
Liput tulevat myyntiin Turun musiikkijuhlien sivuille https://turunmusiikkijuhlat.fi/
Huom! Lippuja EI voi varata laittamalla sähköpostia Bryggman – instituutille.
Maanantaisin 17 – 18:30
Opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku
Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä käsittelemällä nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.
Syksyn 2025 luennoissa käydään läpi 1900-luvun arkkitehtuuri.
Opastukset lauantaisin klo 13 – 15 täydentävät luentoja paikan päällä.
Luennoitsija ja opas FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen
Luennot 8 e / luento, työväenopistolle
Opastukset :10 e / 5 e alle 18 – v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay oppaalle
Kävelyopastus 2-3 km, sään mukaiset vaatteet ja hyvät kengät.
Huomautus: ilmoittautuminen luennolle aina työväenopiston tapahtumassa!
Opastukseen facebook tulossa / going = paikkavaraus, jos ei käytä facebookia sähköposti info@bryggman.fi
Jugend
Ma 29.9 klo 17 – 18:30
Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16300/
Jugend oli ensimmäinen historiallisten esikuvien jäljittelystä irtautunut arkkitehtuurisuuntaus. Turun katukuvaan Kaskenkadun – Aurakadun akselilla ja Puolalanpuistossa vaikutti erityisesti arkkitehti Frithiof Strandell. Alexander Nyström koulutti oman työnsä ohella esimerkiksi runsaasti puutaloja suunnitelleet rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomanderin. Agronomi, rakennuspiirtäjä Karl Johan Sahlberg toi vaikutteita Chicagosta asti. Mikä ero on Portsan työväenasunnoilla ja keskustaan rakennetuilla kivi-puutaloilla? Missä on Wivi Lönnin ainoa Turkuun suunniteltu rakennus.
Opastus
Jugend : Mikaelinkirkko ja Portsa
La 4.10 klo 13 – 15
Lähtö: Mikaelinkirkko, Puistokatu 16
https://www.facebook.com/events/789922393492984/
Lars Sonck voitti 1894 Suomen ensimmäisen yleisen arkkitehtuurikilpailun uusgoottilaisella kirkolla. Toteutettu Mikaelinkirkko muuttui pitkän suunnittelun aikana yhdeksi jugendtyylin merkkiteoksista. Port Arthurin, tuttavallisemmin Portsan jugendpuutaloja suunnittelivat 1900-luvun alussa agronomi Karl Johan Sahlberg, rakennusmestarit Anton Salviander, Adrian ja Kaarlo Thomander sekä arkkitehti Alexander Nyström.
1920-luvun klassismi
Ma 6.10 klo 17 – 18:30
Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16301
Turun katukuvassa 1920-luvun suuret kivitalot ovat näkyvä aihe. Suurkaupunkimaisten talojen koristelussa palattiin klassistisiin aiheisiin, mutta tyyliteltyinä ja niukkoina. Kaupunkiin rakennettiin myös suuria kouluja. Tyyli oli ensimmäinen yhteispohjoismainen tyylivaihe, johon vaikuttivat esimerkiksi Erik Bryggmanin Italian ja Pohjoismaiden matkat. Työväen puutalojen rakentaminen jatkui esimerkiksi Martin ja Mäntymäen alueilla Alexander Nyströmin, J.E.Arolan ja August Karlssonin suunnitelmin.
Opastus
Klassismia I, II ja III kaupunginosissa
la 11.10 klo 13 – 15
Lähtö: Työväenopisto, Kaskenkatu 5
https://www.facebook.com/events/822110607137559/
Aurajoen itäpuolella on useita kiinnostavia 1920-luvun klassististia rakennuksia. Vuosikymmenen leimallinen piirre ovat kookkaat kivitalot, joista osa rakennettiin sosiaaliministeriön ja kaupungin lainoituksella. Luostarivuoren koulurakennuksen suunnittelivat Yrjö Sadeniemi ja Magnus Schjerfbeck 1923, Högre Svenska Lantbruksläröverketin Gunnar Wahlroos 1927. Albert Richardtsonin 1929 suunnittelema Rettigin tupakkatehdas sekä Valter ja Bertel Jungin 1928 suunnittelema Rettigin palatsi ovat ajan komeimpia rakennuksia.
Funktionalismin esilletulo
Ma 20.10 klo 17 – 18:30
https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16301
Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa vuoden 1929 Turun messuilla. Samaan aikaan valmistuivat ensimmäiset funktionalistiset rakennukset. 1930-luvun suuren laman vuoksi rakennustoiminta lähes pysähtyi, vasta vuosikymmenen lopulla päästiin taas rakentamaan suurimittaisemmin. Funktionalismi kehittyi Pohjoismaissa omintakeisiin, myös perinnettä ja historiaa kunnioittaviin suuntiin, jonka pääteos on Ylösnousemuskappeli.
Opastus:
Funktionalismi
To 23.10 klo 16-18
Lähtö: Läntinen pitkäkatu 20
https://www.facebook.com/events/1291859195652760/
HUOM! päivä ja aika muutettu!
Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa. Kierroksella tutustutaan heidän rakennuksiinsa Turun keskustassa. Suomen ensimmäisen funktionalistisen rakennuksen luota alkava kierros päättyy Turun linja-autoasemalle
Ma 27.10 klo 17 – 18:30
1940–50-luvun arkkitehtuuri
https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16304/
Modernismi kehittyi 1940-1950-luvuilla myös historiallisia vaikutteita ja perinteisiä teknisiä ratkaisuja hyödyntävään pohjoismaiseen suuntaan, jota Suomessa kutsuttiin uusromantiikaksi, ruotsiksi nyrealism. Erik Bryggman oli tyylin merkittävimpiä suunnittelijoita ja Turun ylösnousemuskappeli sen päätyö. Sodan ja jälleenrakennuksen alussa toteutettiin laajoja tyyppiomakotialueita. Olojen vakiinnuttua suuria valtion Arava-rahoituksella toteutettuja kerrostaloja muun muassa Marttiin sekä uusia kouluja. Suuren osan niistä suunnittelivat kaupungin arkkitehdit. 1950-luvun lopulla kansainvälinen, tyylitellympi modernismi nousi taas muotiin. Tätä tyyliä edustavat esimerkiksi Aarne Ervin Turun yliopiston rakennukset ja keskustan uudet liike- ja asuintalot.
Opastus:
Opastus:
Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria Mäntymäessä ja Luolavuoressa
La 1.11 klo 13 – 15
https://www.facebook.com/events/1123595989460921
Mäntymäen ja Luolavuoren kaupunginosissa on runsaasti Turun sodanjälkeistä jälleenrakennusarkkitehtuuria. Toivolankadun tähtitalot suunnitteli arkkitehti Annikki Harlas, rintamamiestaloja ovat suunnitelleet niin rakennusmestari Theodor Lintunen kuin arkkitehti Armi Harva. Taso Oy:n kerrostaloja suunnittelivat arkkitehdit Viljo Laitsalmi ja Osmo Salokannel, ja ne ovat jopa kansainvälisesti tunnettuja esikuvia. Alueelta löytyy myös Puutalo Oy:n tyyppitaloja.
Lähtö Toivolankatu 19 ja 21 väliseltä kauppa-aukiolta
Ma 3.11 klo 17 – 18:30
1960–1970-luvun modernismi ja lähiörakentaminen
https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16305/
Aurajoen rannoille rakennettiin yhdysvaltalaisen mallin mukainen julkisten rakennusten keskus, ensin itärannalle Kaupunginteatteri, Valtion virastotalo ja Wäinö Aaltosen museo, sitten länsirannalle Marina Palace. Keskustan asuintalojen ja liikerakennusten uudisrakentaminen jatkui, esimerkiksi Viljo Revellin KOP-kolmio ja lukuisat Pekka Pitkäsen rakennukset ovat tältä ajalta.
Brutalistista arkkitehtuuria edustavat Turussa erityisesti Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli ja Woldemar Baeckmanin Sibeliusmuseo. Turkuun ja sen naapurikuntiin toteutettiin runsaasti kerrostalolähiöitä aluerakentamisena, luennolla käsitellään niiden pääpiirteet.
Opastus:
Opastus:
Ke 5.11 klo 15 - 17
Yliopistoalueen modernismi
https://www.facebook.com/events/1454103525885688
Turun yliopistoalueella on erittäin merkittävää modernistista arkkitehtuuria. Woldemar Baeckman seurasi Erik Bryggmania Åbo Akademin arkkitehtina. Turun yliopiston kansainvälisesti laajasti esitellyn kampuksen suunnitteli Aarne Ervi.
Lähtö Sibelius-museon edestä, Piispankatu 17
Kierros päättyy Turun ylioppilastalolle
Ma 10.11 klo 17 – 18:30
Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuri
https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16306/
Keskustelu postmodernismista oli 1980-luvun keskeinen kysymys arkkitehtuurissa. Myös Turkuun toteutettiin ”Oulun koulun” henkisiä rakennuksia, vaikka myös perinteisellä modernismilla oli vahvat puolestapuhujansa. Katariinan asuntomessualue vuodelta 1988 on merkittävin postmoderni kokonaisuus. Uusien tilojen toteuttaminen vanhoihin teollisuuskiinteistöihin oli 1990-luvun merkittävä uutuus, jonka merkittäviä edustajia ovat LPR – arkkitehtien suunnittelema Turun taideakatemia ja Siggen suunnittelema Åbo Akademin Arken – kortteli. Luennon lopuksi luodaan katsaus Turun 2000-luvun arkkitehtuuriin.
Opastus:
La 8.11 klo 13 – 15:30
Aurajokisuu ja Linnanfältti
https://www.facebook.com/events/1073127371563225/
Aurajokisuuhun on 1990 – luvulta 2020 – luvulle rakennettu uusia asuntoalueita; Länsiranta, Itäranta ja Telakkaranta. Samalla vanhoja teollisuusrakennuksia on otettu uuteen käyttöön, esimerkiksi Taideakatemia ja Forum Marinum on toteutettu niihin. Linnanfältille on toteutettu uusi puukaupunkialue. Kierroksen aluksi tutustumme Manillassa Aurinkobaletin ja Tehdas-teatterin tiloihin.
Lähtö Manillan pihalta, Itäinen Rantakatu 64 B
Kierros päätyy Veistämöntorille
Vuoden 2025 Bryggman-rahaston apuraha, 7 500 €, myönnetään 11.9.2025 sisustusarkkitehti SIO Tien Yi-Chiaolle (s.1991). Tien Yi-Chiao on teollinen muotoilija ja sisustusarkkitehti ja Sudio D-ja Oy:n perustajajäsen. Yi-Chiaon toiminnalle leimallista on monialaisuus ja taitavuus. Luovuuden ja taloudellisuuden välillä tasapainoitetut ratkaisut ovat hänelle tärkeitä, kuten myös vastuullinen suunnittelu, joka on hakemuksessa otettu huomioon hienosti.
Tien Yi-Chiao on valmistunut vuonna 2020 sisustusarkkitehdiksi Aalto-yliopistosta, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta ja hän on tätä ennen valmistunut vuonna 2015 teolliseksi muotoilijaksi Shih-Chien-yliopistosta, Taiwanista. Yi-Chiao on suunnitellut monipuolisesti sekä suomalaisille yrityksille että ulkomaalaisille yrityksille; teollista muotoilua, tekstiilisuunnittelua, näyttelysuunnittelua että sisustussuunnittelua ja huonekalumuotoilua. Hän on osallistunut ahkerasti myös kilpailuihin ja tullut usein palkituksi. SIO haluaa olla mukana mahdollistamassa nuoren kunnianhimoisen suunnittelijan juurtumista Suomeen.
Chiaon tarkoituksena on kehittää ja lanseerata kierrätystä hyödyntävä Tex- lamps paperinvalaisinmallisto, ja Duratille suunniteltu sekä ulko- että sisätiloihin tarkoitettu A Sheet of Table sohvapöytä- mallisto, useissa värivaihtoehdoissa. Lanseeraus Lokal Galleriassa 19.–31.8.2025. Design Talks & pop up Design Week 6.-7.9.2025. Salone del Mobile, Milano 2026, 21.–26.4.2026.
Jury kiittää kansainvälistä otetta, ansiokasta ja pedanttia suunnittelua sekä rohkeutta ja herkkyyttä, jota myös erittäin hyvin tehty hakemus osoitti. Suomalainen paikallistuotanto oli myös huomioitu hyvin.
Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston apuraha jaetaan vuorovuosin Suomen arkkitehtiliitto SAFAn ja Sisustusarkkitehdit SIOn alle 35-vuotiaalle jäsenelle. Tänä vuonna Juryn muodostivat: Puheenjohtaja sisustusarkkitehti SIO Riikka Manninen, sisustusarkkitehti SIO Lars Räihä, sisustusarkkitehti SIO Mari Sonntag ja arkkitehti SAFA Tuomas Martinsaari. Juryn sihteerinä toimi Minna Borg.
Betoni on yhtä aikaa pysyvää ja katoavaista — rakenteena kova ja kestävä, mutta purkujen myötä hauras.
Proto—Pohjois-Suomen Muotoilijat ja Pohjois-Suomen SAFA ovat rakentaneet yhdessä betonibrutalismia ja purkamista tarkastelevan näyttelykokonaisuuden Betonoituna pysyy?
Muotoilukeskus PROTO
Pikisaarentie 17, Oulu
Aukioloajat:
To-Pe klo 12-18
La klo 10-16
Rakas vihattu betoni on näyttely, joka esittelee suomalaisen betonibrutalismin historiaa ja sen kansainvälisiä yhteyksiä. Näkyvä, paljas betoni jakoi aikanaan mielipiteitä, mutta sen arkkitehtuuri on jättänyt vahvan jäljen niin kotimaahan kuin maailmalle. Näyttely pohjautuu tietokirjailija Mikko Laaksosen käynnissä olevaan tutkimukseen Brutalismi Suomessa.
Betonibrutalismin helmiä Oulussa ovat arkkitehtipariskunta Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelemat Oulun kaupunginkirjasto ja Oulun Teatteri kauppatorin kupeessa. Molempien rakennusten peruskorjaus valmistuu Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun mennessä. Muualla Suomessa betonista rakennettujahelmiä ovat mm. arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen Temppeliaukion kirkko sekä Reima ja Raili Pietilän Teknillisen korkeakoulun opiskelijakunnan käyttöön suunnittelema Dipoli, joka toimii nykyään Aalto-yliopiston päärakennuksena.
Laaksosen kartoitus löytyy facebookista: https://www.facebook.com/BrutalismFinland
Purkamatta paras -näyttely tarkastelee purkamista ilmaston ja kulttuuriperinnön näkökulmista ja haastaa pohtimaan, miten vanha rakennuskanta voi uudistua sen sijaan, että se katoaa. Purkamatta paras on myös kantaa ottava kampanja — vanhan rakennuskannan voi nähdä mahdollisuutena ja korjata sopivalla tavalla purkamisen sijaan. Kampanja muistuttaa, että rakennusten purkaminen on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa — purku tuottaa hiilidioksidipäästöjä ja hukkaa luonnonmateriaaleja.
Oululaisten muistissa ovat hyvin Heinäpään ja Puu-Tuiran purku. Purkamisia on meneillään myös nyt, kun 1960–1970 -lukujen rakennuskantaa usein puretaan uuden tieltä.
Purkamatta paras – kampanja : https://purkamattaparas.fi/
Lisäksi Oulussa järjestetään opastus
Koskikeskuksen aravatalot
Ke 3.9 klo 18 – 19
https://www.facebook.com/events/3071593983028489/
Oulun Koskikeskuksen asemakaava perustuu Alvar Aallon kilpailuvoittoon. Alueen pääosin aravarahoituksella toteutetut kerrostalot muodostavat Oulun keskustan portin pohjoiseen päin. Niitä ovat suunnitelleet muun muassa Oulun kaupunginarkkitehti Martti Heikura, Uki Heikkinen, Mikko Huhtela, Georg Wikström ja Eino Pitkänen. Kuka oli Merikosken voimalan julkisivut suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer? Miten Toivonniemen kerrostalot vertautuvat muiden Suomen kaupunkien näyttäviin aravataloihin?
Opas tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen
Lähtö Koskitie 22, Oulu
1 h kävelykierros
Opastusmaksu 5 e, käteinen tai mobilepay.
Oppaalta saa Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949 – 1966 kirjaa 30 e hintaan. Kirjan ostaja kierrokselle ilman maksua.
Arkkitehtuurin perusopinnoissa kuljetaan menneestä tulevaisuuteen ja tarkastellaan rakennettua ympäristöä sen pienistä yksityiskohdista aina suuriin kokonaisuuksiin. Kolmiulotteisuus, rakentelu ja suunnittelu nivoutuvat monipuolisesti onnistumisen iloon ja oivaltamisen kautta oppimiseen. Sisällöissä huomioidaan oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä erilaiset ajankohtaiset ilmiöt.
Perusopinnot on suunnattu kouluikäisille. Ryhmät 7-15-vuotiaille suomen- ja ruotsinkielisenä ja ryhmät kokoontuvat kerran viikossa 60 minuutin ajan. Ryhmäkoko 12 oppilasta. Kokoontumiskertoja lukuvuonna 30/ryhmä.
Suomenkielinen ryhmä tiistaisin
Kello 16 – 17 7-10-vuotiaat
Kello 17.05 – 18.05 7-10-vuotiaat ( täynnä)
Kello 18.15 – 19.15 10-15-vuotiaat
Ruotsinkielinen ryhmä torstaisin
Kello 16-17 7-10-vuotiaat
Lukuvuosi alkaa ti 26.8. ja to 28.8.2025
Opetus Taiteen talolla, Nunnankatu 4
Tänä syksynä Kidekolla ilo tehdä yhden tai kahden kokoontumiskerran mehuretki arkkitehtuurin ja taiteen Life On A Leaf-teokseen Turun Hirvensalossa ja saamme visiittiin liittyen Kidekoon vierailijaksi itse Jan Erik Anderssonin. @life.on.a.leaf.ry kiitos tästä mahdollisuudesta.
Turun lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Kidekon opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen laatimiin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetushallitus päätti 20.9.2017 taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteista seuraaville taiteen aloille: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide.
Keskeisiä sisältöjä opetuksessa ovat rakennustaide, kaupunkisuunnittelu, ympäristösuunnittelu, tilasuunnittelu, maisemasuunnittellu, Tila- ja ympäristötaide. Opinnot ohjaavat oppilasta tulkitsemaan ja arvioimaan ympäristöä vastuullisesti. Tehtävistä suurin osa kannustaa oppilasta etsimään ongelmiin ratkaisuja omista lähtökohdistaan.
Tervetuloa mukaan Kidekoon! Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa. Lisätiedot kideko@mums.fi
