Toiminta
Bryggman-seuran retki Satakuntaan 9. toukokuuta 2025
Porukkamme Monnannummella.
Bryggman-seuran keväinen retki kokosi matkaan runsaat 20 arkkitehtuurin ystävää. Kiinnostavista kohteista ja loistavista järjestelyistä vastasi Kapri, jonka asiantuntemus ja organisointikyky olivat tälläkin kertaa vertaansa vailla. Kiitos!
Ensimmäinen tutustumiskohde oli Pekka Pitkäsen suunnitelmin vuonna 1966 valmistunut Säkylän seurakuntatalo ja seuraava parikymmentä vuotta myöhemmin (1984) rakennettu Harjavallan kirkko. 
Sisäänpääsyä Harjavallan kirkkoon odoteltaessa sen rakentamisessa mukana ollut arkkitehti Jari Antila kertoi Pitkäsen suunnitteluperiaatteista ja rakentamisen haasteista. Pitkänen ei mm. ollut tyytyväinen sisääntulokatoksen betonivalutyöhön ja olisi halunnut sen tehtävän uudelleen. Urakoitsija ei halunnut ryhtyä uudelleen vaativaan tehtävään vaan lupasi mieluummin päällystää epäonnistuneen alapinnan vaikka kullalla (katoksen alapinnan piti olla sileää betonivalua). Pekka armahti häntä ja katoksen alapinta päätettiin verhoilla messinkilevyillä.
Hämmästyksemme oli melkoinen, kun katoksen alapinnassa ei enää messinkilevyjä ollutkaan. Ilmeisesti kirkon myöhemmän peruskorjauksen suunnittelijat olivat pitäneet niitä Pitkäsen betonibrutalismiin kuulumattomina...
Harjavallan kirkon erityispiirteenä mainitaan Sigurd Lewerenzin arkkitehtuurista esikuvansa ammentaneet leveät tiilisaumat, mutta vastaava detalji osui silmiimme heti seuraavassa tutustumiskohteessa, Harjavallan vuosina 1937-1939 rakennetussa voimalaitoksessa, joka on Erik Bryggmanin käsialaa.
Voimalaitoksen raskaiden työkalujen hallittu järjestys...
Seuraava vaikuttava tutustumiskohde oli Erkki Huttusen suunnittelema Nakkilan kirkko vuodelta 1937 ja sen läheisyyteen vuonna 1970 Juha Leiviskän suunnitelmin rakennettu seurakuntakoti.
Paluumatkalla näimme vielä Monnan siunauskappelin ( Keijo Valli 1957 ), joka tuo mieleen Bryggmanin siunauskappelin. Se häämöttää alussa olevan ryhmäkuvan taustalla.
Yhdistyksen toiminta 2024 on perustunut edellisissä vuosikokouksissa vahvistettuihin päätöksiin. Toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi, ja hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika, minkä vuoksi vastuu toiminnasta jakaantuu kahdelle hallituskokoonpanolle.
Bryggman-seuran vuosikokous pidettiin 27.3.2024 Sinitaivassalissa. Kokouksessa tehtyjen päätösten mukaisesti puheenjohtaja Kaarin Kurri ja hallituksen varsinaiset jäsenet jatkavat. Salla Leinon tilalle uudeksi varajäseneksi valittiin Anu Leinonen.
Hallitus ja vastuuhenkilöt
- puheenjohtaja Kaarin Kurri, varapuheenjohtaja Kari Peltonen ja sihteeri Ulla Räihä
- varsinaiset jäsenet Petri Aalto, Paula Aantaa, Juhani Ehojoki, Kari Peltonen, Marjo-Riitta Pihlajamäki ja Assi Sandelin
- varajäsenet Anne-Maj Sundström ja Ulla Räihä
- rahastonhoitaja Eija Räsänen
- toiminnantarkastaja Leena Reunanen ja varatoiminnantarkastaja Heidi Pfäffli.
Hallitus kokoontui seitsemän (7) kertaa.
Seuraan liittyi yhdeksän (9) jäsentä. Jäseniä oli vuodenvaihteessa 94. Kunniajäseniä ovat Helena Soiri-Snellman, Ola Laiho ja kunniapuheenjohtajaksi kuluneena vuonna kutsuttu Maarit Kaipiainen. Seuran kunniajäsen Tauno Keiramo kuoli joulukuussa 2024.
Bryggman-säätiön seminaareista ja toiminnasta välitettiin tietoa jäsenistölle, joka osallistui aktiivisesti tilaisuuksiin.
Jäsenkirjeitä lähetettiin kuusivuosikokouskutsu mukaan luettuna. Jäsenkirjeet ja muut tiedotteet lähetettiin sähköpostitse. Kaikista tilaisuuksista ja tapahtumista tiedotettiin myös Bryggman.fi -sivustolla. Bryggman-seuran oman osuuden sisältöä kehitettiin ja täydennettiin. Viestinnästä vastasivat puheenjohtaja ja sihteeri.
Kåreniin asennettiin Bryggman-laatta, joka paljastettiin tiistaina 17.9.2024. Juhlapuheen piti kunniapuheenjohtaja Maarit Kaipiainen.
Yhdistys ilmoittautui osalliseksi Turun kaupungin asemakaavan muutostyössä, joka koskee Kauppatorin pohjoislaidan täydennysrakentamista (Yliopistonkatu 17 – 21). Täydennysrakentamisesta järjestettiin kutsukilpailu, jonka tulokset olivat arvioitavina syyskuussa. Yhdistys kommentoi asiaa kaupungille lähettämässään lausunnossa ja yleisönosastokirjoituksissa. Sekä Turun Sanomat että Åbo Underrättelser julkaisivat kaksi seuran mielipidettä. Seuran näkemyksen mukaan Kauppatorin pohjoislaidassa sijaitsevan ortodoksisen kirkon lähiympäristö ei sovellu täydennysrakentamiseen.
23.4. jäsenille tarjottiin mahdollisuus vierailla Piirustuskoulussa (Turun taidemuseo).
13.5. järjestettiin Patterinhaka – Iso-Heikkilä kävely Petri Aallon ja Juhani Ehojoen opastuksella.
8.6. järjestettiin veneretki Kuusisto Linen Tuula II -aluksella yhteistyössä Bryggman-säätiön kanssa. Veneretki keskeytyi karilleajoon. Meripelastusseura hinasi vesibussin matkustajineen Forum Marinumin laituriin.
20.8. tehtiin kaupunkikävely Mestarinkadun alueelle Kaarin Kurrin ja Iina Paasikiven opastuksella.
2.9. järjestettiin haverin vuoksi keskeytynyttä veneretkeä täydentävä vierailu Villa Staffansiin. Retkellä oli mahdollisuus vierailla myös Kakskerran kirkossa, ja siihen saattoivat osallistua myös muut seuran jäsenet kuin veneretkelle osallistuneet.
23.10. seuran jäsenillä oli mahdollisuus tutustua Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimintaan ja Tyyssijaan toimitusjohtaja Risto Siiloksen opastuksella.
Seurahuoneella järjestettiin 2.2. seuran jäsenten illanvietto, jossa Paula Antaa kertoi isoisästään Otto-Iivari Meurmanista asemakaavoituksen uudistajana. Tilaisuus korvasi perinteisen pikkujoulun, jota ei järjestetty 2023.
Vuosikokous pidettiin 27.3. Sinitaivassalissa. Ennen virallista kokousta Juhani Ehojoki kertoi Sinitaivassalin suunnittelijan, arkkitehti Aarne Ehojoen elämäntyöstä, ja Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro kertoi Turun tulevaisuuden haasteista. Lisäksi arkkitehti Tarmo Mustonen kertoi Sinitaivassalista sellaisena kuin se oli Turun Vapaamuurareille rakennettuna ja heidän käytössään.
Pikkujoulu järjestettiin 4.12. Viinibaari Veistämössä, jossa ohjelmassa oli Anu Leinosen esitys arkkitehdin työstä ja kokemuksista kaukomailla sekä Aurelia-sekakuoron laulajista koostuvan pienryhmän Doctors and Patience jouluista musiikkia.
Seuran jäsenille tarjottiin mahdollisuus tilata edulliseen ennakkotilaushintaan Mikko Laaksosen kirjaa Koteja suomalaisille – Arava-arkkitehtuuria 1949 – 1966.
Piispankatu-kävely 18.9.2023
Arkkitehti Salla Leinon Piispankadun alueella luotsaama Bryggman-seuran kulmakuntakävely houkutti mukaan ennätysmäärän osallistujia. Porukkaa oli niin paljon, että 80 kohdalla meni ynnäys sekaisin. Kierros alkoi Arkenin pihamaalta, jossa Iina Paasikivi kertoi korttelin asemakaavoituksesta ja suojelusta Seuraava pääkohde oli Åbo Akademin kirjatorni, josta jatkettiin Sibeliusmuseon sekä Dahlströmin palatsin kautta ohi Axelian ja Domus Aboensiksen, kohden Turun yliopistoa. Puretun Juseliuksen paikalle kohonnut Aurum imaisi arkkitehtuurin ystävät ylös portaikkoon, eikä matka meinannut lainkaan päästä etenemään. Yliopiston päärakennuksen ja kirjaston äärellä meinasi mennä sormi suuhun tähytessä kohden Vesilinnaa. Mutta eipä hätää, Naturan ovet aukesivat ja oikotie oli selvä. Illan alkaessa jo hämärtää, laskeuduimme entisen Asa-tehtaan tasolle, mistä vielä jäljellä olevat suuntasivat Tuomaanpuistoon - olihan kyseessä Bryggman-seuran panostus Turun Kansallisen kaupunkipuiston 10-vuotisjuhlaan.
Salla Leino kertoo Åbo Akademin kirjaston portailla Erik Bryggmanin piirustuksin vuonna 1935 valmistuneesta kirjatornista. Kirjaston asiakaspalvelutilat ja lukusali valmistuivat vasta Bryggmanin kuoleman jälkeen. Lisärakennuksen (1957-1958) suunnitteli arkkitehti Woldemar Baeckman. jonka käsoalaa ovat myös Sibeliusmuseo, äskettäin purettu Gadolinia, Hanken ja Axelia (yhdessä Jaakko Aartelon kanssa).
Osanottajat Arvidssoninkadulla, vasemmalla arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema opiskelija-asuntola Domus Aboensis..JPG)
Aurumin portaikkoa..JPG)
Tuomaanpuiston ikivanha tsaarinpoppeli sortui syysmyrskyssä vuonna 2016.
Torso sai uuden muodon kuvataiteilija Juha Wellingin käsissä.
Syysretki Tammisaareen 2.9.2023
Syysretki Tammisaareen ja Karjaalle kokosi mukaan runsaat 30 arkkitehtuurin ystävää.
Pääkohteet olivat huhtikuussa avattu uusi taidemuseo Chappe (JKMM arkkitehdit 2023) sekä Christine ja Göran Schildtin yksityistalo, nykyisin museona toimiva Villa Skeppet (Alvar Aalto 1970). Loistavasti onnistuneista retkijärjestelyistä vastasi vankalla kokemuksella Kapri (arkkitehti Kari Peltonen).
Retkeläisiä Tammisaaren rannassa.
Näkymä Chappen näyttelytilasta.
Kierroksen Tammisaaren vanhassa kaupungissa opasti arkkitehti Yrjö Sahlstedt.
Ja luonnollisesti kävimme tutstumassa Erik Bryggmanin suunnitelmin vuosina 1947-1952 rakennettuun Tammisaaren sairaalaan.
Retken viimeinen kohde oli Karjaan vesitorni.
Aamupäivän kävelykierroksen opasti Bryggman-seuran sihteerinäkin toiminut Tampereen kaupungin hankearkkitehti Minna Tuominen. Kierroksella tutkaillaan Tampereen kaupunkisuunnittelun nykytrendejä, mm. korkeaa rakentamista, kaupunkikuvaa ja liikennesuunnittelua.
Iltapäivän fokus oli arkkitehti Reima Pietilä (1923–1993), jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100-vuotta. Bryggman-seuralle räätälöidyn kierroksen opasti Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen. Kierroksella tutustuttiin turkulaissyntyisen arkkitehdin Reima Pietilän ja hänen puolisonsa Raili Pietilän Tampereelle suunnittelmiin Hervannan keskusakseliin (1974–1989), Kalevan kirkkoon (1959–1966) ja Tampereen pääkirjasto Metsoon (1978–1986).
Bryggman-seuran toimintakertomus 2022
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.1.2023 ja Vuosikokouksessa 18.4.2023
Bryggman-seuran vuoden 2022 toiminta on perustunut toimintasuunnitelmaan. Korona pandemia vaikutti edelleen alkuvuoden toimintaa. Hallituksen kokoukset pidettiin keväällä Teams-kokouksina. Toisaalta pitkän eristäytymisen jälkeen toteutettiin uudenlaista toimintaa kaupunkikävelyjen muodossa. Suunnitellussa budjetissa on pysytty. 31.12. 2022 seuran tilillä on 4954,32 euroa.
Hallituksen kokoukset
Hallituksen puheenjohtajana toimii toisen vuoden Iina Paasikivi. Varsinaiset jäsenet: Kaarin Kurri (varapuheenjohtaja), Sakari Himanen, Kari Peltonen, Assi Sandelin, Petri Aalto ja uutena Juhani Ehojoki. Varajäsenet: Anna-Leena Ranto, Marjo-Riitta Pihlajamäki ja Anne-Maj Sundström sekä Salla Leino (sihteeri). Rahastonhoitaja: Eija Räsänen. Hallitus on pitänyt yhteensä yhdeksän kokousta vuoden 2022 aikana. Alkuvuonna kokoukset pidettiin yksinomaan Teams-sovelluksella. Vuosikokouksen pitäminen siirtyi toukokuulle. Hallituksessa asioita sovittu myös sähköpostitse. Kokouksiin ovat osallistuneet varsinaisten jäsenten lisäksi varajäsenet, sihteeri ja rahastonhoitaja. Osallistumisaktiivisuus on ollut hyvä. Hallituksen kokouksista ei ole kertynyt kuluja yhdistykselle.
Tiedottaminen
Toimintaa on tiedotettu neljällä jäsenkirjeellä. Tapahtumiin ilmoittautuneille on pidetty yhteyttä sähköpostilla. Valitettavasti Bryggman.fi-sivuston alla olevalle seuran omalle sivulle ei ole saatu ajankohtaista tietoa käyttöoikeuksien puuttuessa.
Tapahtumia vuoden varrelta
Vuosikokous 4.5.2022
Bryggman-seuran vuosikokous pidettiin Kahvila Kisällissä 4.5.2022 klo 17 . Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Arja Paasioksa ja sihteerinä Salla Leino. Vuosikokous valitsi Bryggman-seuran uuden hallituksen. Hallituksen erovuoroiset valittiin uudelleen. Helena Soiri-Snellman kutsuttiin pysyväksi asiantuntijaksi ja hänen hallituspaikalleen em Juhani Ehojoki. Toiminnantarkastajana edelleen jatkaa Leena Reunanen ja varalle Heidi Pfäffli.
Vuosikokouksen ohjelmana arkkitehti Mikko Mannberg Museovirastosta esitteli nykyajan arkkitehtuurin suojelun näkökulmia käytännön esimerkein.
Kaupunkikävelyt
Uutena jäsenistölle tarjottavana toimintana toteutettiin kaupunkikävelyjä lähtökohtana hallituksen jäsenien omat tai muuten tuntemat kulmakunnat. Raunistulan Konsanmäellä käveltiin 19.3.iltapäivällä, oppaana Kaarin Kurri. 17.5. Assi Sandelin ja Marjo-Riitta Pihlajamäki kierrättivät jäsenistöä Kakolanmäellä. 14.6. Petri Aalto opasti Luostarinvuorelta Kupittaan siirtolapuutarhaan. Siirtolapuutarhassa alueen puheenjohtaja esitteli alueen säilyttämistilannetta yleiskaavaratkaisun yhteydessä. Syksyllä 22.10. (siirrettiin 15.10. säätilan vuoksi) käytiin vielä Katariinan asuntomessualueella. Juhani Ehojoki esitteli Jääkukka-asuntoyhtiön, joka oli teeman ”talvikaupunki” lippulaiva. Asuntomessualueen yleisesittelyyn saimme arkkitehti Tarmo Mustosen, joka oli ollut suunnittelemassa alueen asemakaavaa ja ympäristösuunnitelmaa. Kaupunkikävelyjen yhteydessä vietimme yhteisiä kahvi- tai ruokailuhetkiä. Kävelyille osallistui 15-30 jäsentä.
Vierailu Villa Nuuttilassa
Kaarin Kurri järjesti yllättäen mahdollisuuden tutustua yksityisomistuksessa olevaan Bryggmanin suunnittelemaan Villa Nuuttilaan. Retki Kuusistoon toteutui 1.9. ja se tehtiin omilla autoille kimppakyytiläisin. Retkelle osallistui noin 40 jäsentä tai ystävää. Huvilan omistajalle vietiin kukkatervehdys, johon kerätiin osallistujilta pieni kukkaraha.
Syysretki Uudellemaalle 24.9.2022
Matkan Bryggman-päämäärä oli Vantaan Honkanummen siunauskappeli, mutta sitä ennen tutustuimme Lohjan keskiaikaiseen kuvakirkkoon ja sen lähellä olevaan kirjastoon (Lahdelma ja Mahlamäki 2005). Kirkkonummella pääkohde oli uusi kirjasto, Fyyri (Ark. tsto JKMM) ja sen vieressä keskiaikaisperäinen, mutta historian kuluessa täysin muutettu kirkko. Vantaalla tutustuimme Tikkurilan uuteen kirkkoon (OOPEAA 2021) ja näimme kaupungintalon (Eija ja Olli Saijonmaa, 1956). Tikkurilankosken ympäristösuunnitelmaa ihastelimme maastokävelyllä. Ruokailu toteutui omakustanteisesti Tikkurilassa. Honkanummen hautausmaa ja siunauskappelit oli retken päätöskohde. Retken suunnitteli jäsen Kapri Peltonen, mistä kiitos. Lohjan kirkon esitteli Iina Paasikivi aiemmin hankkimansa kirjan pohjalta. Kirjastoissa oli tarjolla omat oppaat. Aikaa tutustumiseen oli riittävästi. Matkan hinta oli omakustanteinen 32 €. Bussi tilattiin Linjaliikenne Nyholmilta hintaan. Matkan kesto oli 8:30-19.
Bryggman-instituutin työpaja 14.10.
Työpaja oli suunnattu aktiivisesti suunnittelussa mukana oleville, aiheena Tiivistyvän kaupungin luontotasapaino .
Vuosijuhla eli pikkujoulu 25.11.2022
Perinteiset pikkujoulut toteutui Kårenin Matsalissa. Mieskuoro Laulunystävien kvartetti esitti tilanteeseen sopivia lauluja, jonka jälkeen Sakari Himanen kertoi Kårenin rakennuksesta ja sen korjausvaiheista vuosien kuluessa. Ruoka tarjoilu oli hyvä ja kohtuuhintainen. 45€. Seura maksoi alkumaljat ja musiikkiesityksen. Saimme nauttia Erik Bryggmanin hienosta miljööstä.
Seuran aloite Turun kaupungin arkkitehtuurinhistoriasta
Seuran aloite vuodelta 2021 on saanut vastauksen, johon valmistelimme vastineen. Seura pyrkii edistämään aloitteen uutta käsittelyä kaupungin hallinnossa.
Sibelius-museon sisustuksen tärvely
Museon kiinteään sisustukeen ja arkkitehtoniseen perusrakenteeseen on tehty muutoksia poistamalla Carin Bryggmanin suunnittelemat lasivitriinit. Museon johto on vedonnut museon toimintatavoitteiden muuttumiseen. Bryggman-seura laati kannantoton ja lähetti sen sekä omistajalle, Stiftellsen för Åbo Akademi, Sibelius-museolle, Museovirastolle, SIOlle, SAFAlle, Design-museolle ja Turun museokeskukselle sekä DOCOMOMOlle. Seura ei ole saanut vastauksia kyseisiltä tahoilta.
Bryggman-kyltti
Seura päätti teettää Bryggman-kyltin As. Oy. Atriumille, kun rakennuksen julkisivukunnostus on valmis. Yhtiö on ystävällisesti päättänyt osallistua kyltin kustannuksiin puolella, 250€. Kyltin kiinnitys siirtyy vuodelle 2023.
Jäsenistö
Seuraan on vuoden 2022 liittynyt 10 jäsentä. Kaksi jäsentä on vuoden aikana kuollut. Jäseniä on vuodenvaihteessa 89. Kaikkia jäsenmaksuja ei muistutuksesta huolimatta saatu kerätyksi, joten poistuma voi olla suurempi.
Hallituksen kokoonpano uudistui. Kaksi kautta seuraa puheenjohtajana luotsannut arkkitehti Iina Paasikivi jättäytyi ansaitulle hengähdystauolle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin FM Kaarin Kurri. Erovuoroisten tilalle hallitukseen valittiin aiemmin varajäsenenä toiminut Marjo-Riitta Pihlajamäki ja uutena Paula Aantaa, joka nousi kesken toimikauden pois jääneen Sakari Himasen tilalle. Uudeksi varajäseneksi valittiin Ulla Räihä. Muuten hallituksen kokoonpano, joka näkyy kohdassa Esittely, säilyi ennallaan.