Arkkitehtuurliluennot helmi – maaliskuussa 2026

Bryggman – instituutin asiamies, FM, tietokirjailija Mikko Laaksonen pitää useita luentoja Turussa ja Raumalla helmi- ja maaliskuussa. Ilmoittautuminen ja tieto luentomaksuista linkeissä. Lisäksi tammikuussa alkaa Turun yliopiston kaupunkikaljat – keskustelusarja.

Turun yliopiston kaupunkikaljat – Oikeus kaupunkiin

to 29.1.2026 klo 18 – 20,Historian luokka,  Ravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku

https://blogit.utu.fi/kultva/events/kaupunkikaljat-keskustelusarja-alkaa-to-29-1-2026-klo-18-00-20-00-ravintola-koulu-historian-luokka/

Oikeus kaupunkiin (Right to the city) on käsite, joka korostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämistä kaupungeissa. Kaupunkikaljojen ensimmäisessä alustuksessa professori Päivi Kymäläinen ja projektipäällikkö Riina Lundman pohtivat omien tutkimuksiensa pohjalta mitä kaikkea “oikeus kaupunkiin” voi tarkoittaa.

Rauman moderni arkkitehtuuri ke 11.2

Rauman kansalaisopisto klo 14 – 15:30

Karin kampus, opetustila D353, Aittakarinkatu 10 Rauma
https://uusi.opistopalvelut.fi/rauma/fi/course/13130/

Osuuskauppafunktionalismin ensimmäinen rakennus oli 1931 valmistunut Erkki Huttusen ja Valde Aulangon Rauman Valtakulman liike- ja varastorakennus. Moderneja rakennuksia suunnittelivat Raumalle myös Martti Välikangas, Veijo Martikainen sekä kaupunginarkkitehdit Keijo Valli ja Eero Kari. Uudemmasta rakentamisesta edustavia ovat Raumanmeren koulu, kaupungintalo, valtion virastotalo ja pääkirjasto. Raumalla on myös kiinnostavaa modernia kerrostalo-ja tyyppitalorakentamista.
Luento perustuu Rauma: arkkitehtuuriopas-kirjaan.

Arkkitehtuuriluennot Turun työväenopistolla maaliskuussa

Luentosarja käsittelee arkkitehtuurin historian eri teemoja perustuen Laaksosen kirjoihin ja tutkimuksiin. Kaikilla luennoilla on yhteys Turkuun ja Varsinais-Suomeen, mutta niillä käsitellään koko Suomen teemoja. Kaikki luennot opistotalo, Kaskenkatu 5, Turku

Ti 3.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Historiallisten rakennusten moderni restaurointi

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16381/

Historialliset rakennukset, kuten keskiaikaiset kivikirkot, on kunnostettu nykyajan käyttöön. Turun linnan päälinnan sisätilat ovat 1946 – 1961 toteutettu rekonstruktio. Turkulaiset arkkitehdit, kuten Erik Bryggman, Olli Kestilä, Pekka Pitkänen, Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio ovat olleet restauroinnin keskeisiä kehittäjiä. Miten restauroinneissa yhdistyvät modernin arkkitehtuurin tyyli ja historian kunnioittaminen? Laaksonen on käsitellyt aihetta kirjoissa Turun seudun arkkitehtuuriopas (yhdessä Juri Nummelinin kanssa, 2013) sekä Erik Bryggmanin arkkitehtuuri (2016) sekä Betoni ja modernismi – arkkitehti Pekka Pitkänen 1927 – 2018 (2020).

Ti 10.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Miten suomalaiset puukaupungit säilytettiin

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16382/

Suomen kaupungit olivat 1950-luvulle asti puutalovaltaisia. Esimerkiksi Turun puutaloista suuri osa purettiin vuosien 1955 – 1965 välisenä ajanjaksona. Myös Rauman ja Porvoon kaltaiset puukaupungit olivat uhanalaisia. Mihin puukaupunkien purkaminen pysähtyi? Miten suojelu toteutettiin ja rahoitettiin? Vaikka suomalaisten puukaupunkien säilyttäminen toteutui yhteistyössä pohjoismaiden kanssa, toteutuksessa on myös eroja. Turussa on säilynyt suuria työväen asuntoalueita kuten Portsa, Martti ja Pohjola sekä Nummen, Raunistulan ja Vähä-Heikkilän kaltaisia esikaupunkeja. Seudulla on säilynyt Naantalin vanhakaupunki ja Paraisten Malmi. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt Vanha Rauma on UNESCO:n maailmanperintökohde. Laaksonen on kirjoittanut aiheeseen liittyen kirjat Turun puutalot (2016) ja Rauma : arkkitehtuuriopas (2025)

Ti 17.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Arkkitehti Erik Bryggman (1891–1955)

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16383/

Erik Bryggman oli pohjoismaiden merkittävimpiä arkkitehteja. Uransa alussa hän suunnitteli pohjoismaisen klassismin hengessä useita merkittäviä asuintaloja kuten Brahenkatu 9 ja Atrium Turun keskustaan. Vuosina 1927 – 1929 hän esitteli funktionalismin Suomessa yhdessä Alvar Aallon kanssa. Turun messut vuonna 1929 olivat funktionalismin manifesti. Paraisten siunauskappeli (1929-1930) sijoittuu funktionalismin ja klassismin murrokseen. Muita kansainvälisesti merkittäviä töitä olivat Vierumäen urheiluopisto (1931-1936), Åbo Akademin kirjatorni (1934-1935) ja Sammon talo (1936-1938).
Turun ylösnousemuskappeli (1938 – 1941) vakiinnutti modernismin suomalaiseen kirkkoarkkitehtuuriin. Jälleenrakennuskaudella Pansion laivateollisuuden alue (1946-1948) ja Läntinen rantakatu 21 (1948-1951) toimivat esikuvana nuoremmille arkkitehdeille. Bryggmanin suurin hanke on Tampereella Finlaysonin asuinkortteli Amurinlinna (1949-1955). Honkanummen, Lappeenrannan ja Lohjan siunauskappelit viimeisteltiin Bryggmanin kuoleman jälkeen, joten ne ovat usein jääneet sivuun esittelyistä.

Laaksonen on kirjoittanut Bryggmanista kirjan Erik Bryggmanin arkkitehtuuri (2016). Sen jälkeinen tutkimus on tuonut esille Bryggmanin kansainvälistä merkitystä.

Ti 24.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949–1966

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16384/           

Aiemminkin vakava asuntopula kärjistyi Suomessa sodan seurauksena. Valtio alkoi vihdoin vuonna 1949 lainoittaa merkittävästi asuntorakentamista. Modernin asuntorakentamisen kehitystyö 1930- ja 1940-luvuilla alkoi viimein tuottaa hedelmää. Turussa Aravan rahoituksella on rakennettu suuri osa IV ja V kaupunginosan kerrostaloista, runsaasti omakotitaloja sekä Mäntymäen, Luolavuoren ja Iso-Heikkilän varhaiset kerrostalolähiöt. Mitkä ovat niiden yhteydet esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lahden vastaaviin kohteisiin? Mihin suuntaan Arava ja SAFA pyrkivät ohjaamaan pientalorakentamista rintamamiestalojen jälkeen? Laaksonen kertoo myös suomalaisen asuntoarkkitehtuurin kansainvälisistä yhteyksistä.  Laaksonen on kirjoittanut aiheesta kirjan Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949-1966 (2024).

Åbo svenska arbetarinstitut

Onsdag 25 mars 2026 kl 18 – 19:30, föreläsningssal

Bostadsarkitektur i Åbo och nordiska kontakter

https://uusi.opistopalvelut.fi/abo/sv/course/4329/

Arkitekter och andra i byggbranschen hade täta nordiska kontakter från 1920-talet. Nordisk klassicism syns starkt i Åbos stadsbild både i sten och i trä. Funktionalismen introducerades av Alvar Aalto och Erik Bryggman efter deras täta samarbete med arkitekter i Sverige, Danmark och Norge. Men socialt bostadsbyggande förverkligades i stor skala först efter kriget med Arava-finansiering, och också då var bostadshus från Sverige och Danmark de främsta förebilderna. Kom och ta del av hur Åbos bostadsarkitektur påverkats av de nordiska kontakterna genom årtiondena.

Turkuseuran Ilta taiteen talolla

Turkulaisen modernin arkkitehtuurin kansainvälisyys 19.3 17 – 18:30

Taiteen talo, Nunnankatu 4, Turku, kellarikerros

https://turkuseura.fi/tapahtumat/ilta-taiteen-talolla-turkulaisen-modernin-arkkitehtuurin-kansainvalisyys/

Funktionalismin esilletuojista Erik Bryggman teki 1928 tutustumismatkan Bauhausiin Dessaussa, Frankfurtin uusille asuntoalueille ja Weissenhofsiedlung-näyttelyalueelle Stuttgartissa. Miten pohjoismaiset esikuvat näkyvät esimerkiksi Martin ja Mäntymäen aravataloissa? Aarne Ervin Turun yliopiston päärakennusten keskeinen esikuva on Turun ystävyyskaupungissa – mutta mistä yliopistoon käytiin tutustumassa? Pekka Pitkänen ja hänen kollegansa hakivat esimerkkejä Pyhän Ristin kappelin pohjaksi Sveitsistä – mutta mikä tunnettu arkkitehti inspiroitui betonikappelista?

Turkulaisen modernin arkkitehtuurin kansainvälisyyttä avaa tietokirjailija Mikko Laaksonen, joka saapuu Ilta Taiteen talolla -tapahtumasarjan vieraaksi. Sarjan kevään teemana on kansainvälinen Turku.

Tapahtuma järjestetään Taiteen talon kellaritilassa (Nunnankatu 4). Tapahtuma on maksuton Turkuseuran jäsenille muille 8 euroa. Osallistuminen rahastetaan paikan päällä.

Kuva: Eino Tuompo ja Curt Strehlenert 1948 : Bostadsrättsförening Siljan, Årsta, Tukholma 

Valokuva Mikko Laaksonen