Uutiset
  • Turun arkkitehtuuri – luennot Turun työväenopistolla 29.9 – 10.11.2025
  • Maanantaisin 17 – 18:30

    Opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku

     

    Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä käsittelemällä nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.

    Syksyn 2025 luennoissa käydään läpi 1900-luvun arkkitehtuuri.

    Opastukset lauantaisin klo 13 – 15 täydentävät luentoja paikan päällä.

    Luennoitsija ja opas FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen

     

    Luennot 8 e / luento, työväenopistolle

    Opastukset :10 e / 5 e alle 18 – v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay oppaalle

    Kävelyopastus 2-3 km, sään mukaiset vaatteet ja hyvät kengät.

     

    Huomautus: ilmoittautuminen luennolle aina työväenopiston tapahtumassa! 
    Opastukseen facebook tulossa / going = paikkavaraus, jos ei käytä facebookia sähköposti info@bryggman.fi

     

    Jugend

    Ma 29.9 klo 17 – 18:30

    Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16300/

     

    Jugend oli ensimmäinen historiallisten esikuvien jäljittelystä irtautunut arkkitehtuurisuuntaus. Turun katukuvaan Kaskenkadun – Aurakadun akselilla ja Puolalanpuistossa vaikutti erityisesti arkkitehti Frithiof Strandell. Alexander Nyström koulutti oman työnsä ohella esimerkiksi runsaasti puutaloja suunnitelleet rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomanderin. Agronomi, rakennuspiirtäjä Karl Johan Sahlberg toi vaikutteita Chicagosta asti. Mikä ero on Portsan työväenasunnoilla ja keskustaan rakennetuilla kivi-puutaloilla? Missä on Wivi Lönnin ainoa Turkuun suunniteltu rakennus.


    Opastus

    Jugend : Mikaelinkirkko ja Portsa

    La 4.10 klo 13 – 15

    Lähtö: Mikaelinkirkko, Puistokatu 16

    https://www.facebook.com/events/789922393492984/

     

    Lars Sonck voitti 1894 Suomen ensimmäisen yleisen arkkitehtuurikilpailun uusgoottilaisella kirkolla. Toteutettu Mikaelinkirkko muuttui pitkän suunnittelun aikana yhdeksi jugendtyylin merkkiteoksista. Port Arthurin, tuttavallisemmin Portsan jugendpuutaloja suunnittelivat 1900-luvun alussa agronomi Karl Johan Sahlberg, rakennusmestarit Anton Salviander, Adrian ja Kaarlo Thomander sekä arkkitehti Alexander Nyström.

     

    1920-luvun klassismi

    Ma 6.10 klo 17 – 18:30

    Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16301

     

    Turun katukuvassa 1920-luvun suuret kivitalot ovat näkyvä aihe. Suurkaupunkimaisten talojen koristelussa palattiin klassistisiin aiheisiin, mutta tyyliteltyinä ja niukkoina. Kaupunkiin rakennettiin myös suuria kouluja. Tyyli oli ensimmäinen yhteispohjoismainen tyylivaihe, johon vaikuttivat esimerkiksi Erik Bryggmanin Italian ja Pohjoismaiden matkat. Työväen puutalojen rakentaminen jatkui esimerkiksi Martin ja Mäntymäen alueilla Alexander Nyströmin, J.E.Arolan ja August Karlssonin suunnitelmin.

     

    Opastus

    Klassismia I, II ja III kaupunginosissa

    la 11.10 klo 13 – 15

    Lähtö: Työväenopisto, Kaskenkatu 5

    https://www.facebook.com/events/822110607137559/

     

    Aurajoen itäpuolella on useita kiinnostavia 1920-luvun klassististia rakennuksia. Vuosikymmenen leimallinen piirre ovat kookkaat kivitalot, joista osa rakennettiin sosiaaliministeriön ja kaupungin lainoituksella. Luostarivuoren koulurakennuksen suunnittelivat Yrjö Sadeniemi ja Magnus Schjerfbeck 1923, Högre Svenska Lantbruksläröverketin Gunnar Wahlroos 1927. Albert Richardtsonin 1929 suunnittelema Rettigin tupakkatehdas sekä Valter ja Bertel Jungin 1928 suunnittelema Rettigin palatsi ovat ajan komeimpia rakennuksia.

     

    Funktionalismin esilletulo

    Ma 20.10 klo 17 – 18:30

    https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16301

     

    Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa vuoden 1929 Turun messuilla.  Samaan aikaan valmistuivat ensimmäiset funktionalistiset rakennukset. 1930-luvun suuren laman vuoksi rakennustoiminta lähes pysähtyi, vasta vuosikymmenen lopulla päästiin taas rakentamaan suurimittaisemmin. Funktionalismi kehittyi Pohjoismaissa omintakeisiin, myös perinnettä ja historiaa kunnioittaviin suuntiin, jonka pääteos on Ylösnousemuskappeli.

     

    Opastus:

    Funktionalismi
    To 23.10 klo 16-18

    Lähtö: Läntinen pitkäkatu 20

    https://www.facebook.com/events/1291859195652760/

    HUOM! päivä ja aika muutettu!


    Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa. Kierroksella tutustutaan heidän rakennuksiinsa Turun keskustassa. Suomen ensimmäisen funktionalistisen rakennuksen luota alkava kierros päättyy Turun linja-autoasemalle

     

    Ma 27.10 klo 17 – 18:30

    1940–50-luvun arkkitehtuuri
    https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16304/

     

    Modernismi kehittyi 1940-1950-luvuilla myös historiallisia vaikutteita ja perinteisiä teknisiä ratkaisuja hyödyntävään pohjoismaiseen suuntaan, jota Suomessa kutsuttiin uusromantiikaksi, ruotsiksi nyrealism. Erik Bryggman oli tyylin merkittävimpiä suunnittelijoita ja Turun ylösnousemuskappeli sen päätyö. Sodan ja jälleenrakennuksen alussa toteutettiin laajoja tyyppiomakotialueita. Olojen vakiinnuttua suuria valtion Arava-rahoituksella toteutettuja kerrostaloja muun muassa Marttiin sekä uusia kouluja. Suuren osan niistä suunnittelivat kaupungin arkkitehdit. 1950-luvun lopulla kansainvälinen, tyylitellympi modernismi nousi taas muotiin. Tätä tyyliä edustavat esimerkiksi Aarne Ervin Turun yliopiston rakennukset ja keskustan uudet liike- ja asuintalot.

    Opastus:

    Opastus:
    Jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria Mäntymäessä ja Luolavuoressa

    La 1.11 klo 13 – 15

    https://www.facebook.com/events/1123595989460921

     

    Mäntymäen ja Luolavuoren kaupunginosissa on runsaasti Turun sodanjälkeistä jälleenrakennusarkkitehtuuria. Toivolankadun tähtitalot suunnitteli arkkitehti Annikki Harlas, rintamamiestaloja ovat suunnitelleet niin rakennusmestari Theodor Lintunen kuin arkkitehti Armi Harva. Taso Oy:n kerrostaloja suunnittelivat arkkitehdit Viljo Laitsalmi ja Osmo Salokannel, ja ne ovat jopa kansainvälisesti tunnettuja esikuvia. Alueelta löytyy myös Puutalo Oy:n tyyppitaloja.

    Lähtö Toivolankatu 19 ja 21 väliseltä kauppa-aukiolta

     

    Ma 3.11 klo 17 – 18:30

    1960–1970-luvun modernismi ja lähiörakentaminen

    https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16305/

     

    Aurajoen rannoille rakennettiin yhdysvaltalaisen mallin mukainen julkisten rakennusten keskus, ensin itärannalle Kaupunginteatteri, Valtion virastotalo ja Wäinö Aaltosen museo, sitten länsirannalle Marina Palace. Keskustan asuintalojen ja liikerakennusten uudisrakentaminen jatkui, esimerkiksi Viljo Revellin KOP-kolmio ja lukuisat Pekka Pitkäsen rakennukset ovat tältä ajalta.

    Brutalistista arkkitehtuuria edustavat Turussa erityisesti Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli ja Woldemar Baeckmanin Sibeliusmuseo.  Turkuun ja sen naapurikuntiin toteutettiin runsaasti kerrostalolähiöitä aluerakentamisena, luennolla käsitellään niiden pääpiirteet.

    Opastus: 

    Opastus:

    Ke 5.11 klo 15 - 17

    Yliopistoalueen  modernismi

    https://www.facebook.com/events/1454103525885688

    Turun yliopistoalueella on erittäin merkittävää modernistista arkkitehtuuria. Woldemar Baeckman seurasi Erik Bryggmania Åbo Akademin arkkitehtina. Turun yliopiston  kansainvälisesti laajasti esitellyn kampuksen suunnitteli Aarne Ervi.

    Lähtö Sibelius-museon edestä, Piispankatu 17

    Kierros päättyy Turun ylioppilastalolle

     

    Ma 10.11 klo 17 – 18:30

    Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuri

    https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16306/

     

    Keskustelu postmodernismista oli 1980-luvun keskeinen kysymys arkkitehtuurissa. Myös Turkuun toteutettiin ”Oulun koulun” henkisiä rakennuksia, vaikka myös perinteisellä modernismilla oli vahvat puolestapuhujansa. Katariinan asuntomessualue vuodelta 1988 on merkittävin postmoderni kokonaisuus. Uusien tilojen toteuttaminen vanhoihin teollisuuskiinteistöihin oli 1990-luvun merkittävä uutuus, jonka merkittäviä edustajia ovat LPR – arkkitehtien suunnittelema Turun taideakatemia ja Siggen suunnittelema Åbo Akademin Arken – kortteli. Luennon lopuksi luodaan katsaus Turun 2000-luvun arkkitehtuuriin.

     

    Opastus:

    La 8.11 klo 13 – 15:30
    Aurajokisuu ja Linnanfältti
    https://www.facebook.com/events/1073127371563225/

    Aurajokisuuhun on 1990 – luvulta 2020 – luvulle rakennettu uusia asuntoalueita; Länsiranta, Itäranta ja Telakkaranta. Samalla vanhoja teollisuusrakennuksia on otettu uuteen käyttöön, esimerkiksi Taideakatemia ja Forum Marinum on toteutettu niihin. Linnanfältille on toteutettu uusi puukaupunkialue. Kierroksen aluksi tutustumme Manillassa Aurinkobaletin ja Tehdas-teatterin tiloihin.

    Lähtö Manillan pihalta, Itäinen Rantakatu 64 B
    Kierros päätyy Veistämöntorille