Maanantaisin 17 – 18:30

Opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku

Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä käsittelemällä nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.

Syksyn 2025 luennoissa käydään läpi 1900-luvun arkkitehtuuri.

Opastukset lauantaisin klo 13 – 15 täydentävät luentoja paikan päällä.
Opastuksista ilmoitetaan nyt lokakuun opastukset, marraskuun opastuksista ilmoitetaan viimeistään 20.10.

Luennoitsija ja opas FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen

Luennot 8 e / luento, työväenopistolle

Opastukset :10 e / 5 e alle 18 – v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay oppaalle

Kävelyopastus 2-3 km, sään mukaiset vaatteet ja hyvät kengät.

Huomautus: ilmoittautuminen luennolle aina työväenopiston tapahtumassa! 
Opastukseen facebook tulossa / going = paikkavaraus, jos ei käytä facebookia sähköposti info@bryggman.fi

Jugend

Ma 29.9 klo 17 – 18:30

Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16300/

Jugend oli ensimmäinen historiallisten esikuvien jäljittelystä irtautunut arkkitehtuurisuuntaus. Turun katukuvaan Kaskenkadun – Aurakadun akselilla ja Puolalanpuistossa vaikutti erityisesti arkkitehti Frithiof Strandell. Alexander Nyström koulutti oman työnsä ohella esimerkiksi runsaasti puutaloja suunnitelleet rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomanderin. Agronomi, rakennuspiirtäjä Karl Johan Sahlberg toi vaikutteita Chicagosta asti. Mikä ero on Portsan työväenasunnoilla ja keskustaan rakennetuilla kivi-puutaloilla? Missä on Wivi Lönnin ainoa Turkuun suunniteltu rakennus.

Opastus

Jugend : Mikaelinkirkko ja Portsa

La 4.10 klo 13 – 15

Lähtö: Mikaelinkirkko, Puistokatu 16

https://www.facebook.com/events/789922393492984/

Lars Sonck voitti 1894 Suomen ensimmäisen yleisen arkkitehtuurikilpailun uusgoottilaisella kirkolla. Toteutettu Mikaelinkirkko muuttui pitkän suunnittelun aikana yhdeksi jugendtyylin merkkiteoksista. Port Arthurin, tuttavallisemmin Portsan jugendpuutaloja suunnittelivat 1900-luvun alussa agronomi Karl Johan Sahlberg, rakennusmestarit Anton Salviander, Adrian ja Kaarlo Thomander sekä arkkitehti Alexander Nyström.

1920-luvun klassismi

Ma 6.10 klo 17 – 18:30

Ilmoittautuminen: https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16301

Turun katukuvassa 1920-luvun suuret kivitalot ovat näkyvä aihe. Suurkaupunkimaisten talojen koristelussa palattiin klassistisiin aiheisiin, mutta tyyliteltyinä ja niukkoina. Kaupunkiin rakennettiin myös suuria kouluja. Tyyli oli ensimmäinen yhteispohjoismainen tyylivaihe, johon vaikuttivat esimerkiksi Erik Bryggmanin Italian ja Pohjoismaiden matkat. Työväen puutalojen rakentaminen jatkui esimerkiksi Martin ja Mäntymäen alueilla Alexander Nyströmin, J.E.Arolan ja August Karlssonin suunnitelmin.

Opastus

Klassismia I, II ja III kaupunginosissa

la 11.10 klo 13 – 15

Lähtö: Työväenopisto, Kaskenkatu 5

https://www.facebook.com/events/822110607137559/

Aurajoen itäpuolella on useita kiinnostavia 1920-luvun klassististia rakennuksia. Vuosikymmenen leimallinen piirre ovat kookkaat kivitalot, joista osa rakennettiin sosiaaliministeriön ja kaupungin lainoituksella. Luostarivuoren koulurakennuksen suunnittelivat Yrjö Sadeniemi ja Magnus Schjerfbeck 1923, Högre Svenska Lantbruksläröverketin Gunnar Wahlroos 1927. Albert Richardtsonin 1929 suunnittelema Rettigin tupakkatehdas sekä Valter ja Bertel Jungin 1928 suunnittelema Rettigin palatsi ovat ajan komeimpia rakennuksia.

Funktionalismin esilletulo

Ma 20.10 klo 17 – 18:30

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16301

Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa vuoden 1929 Turun messuilla.  Samaan aikaan valmistuivat ensimmäiset funktionalistiset rakennukset. 1930-luvun suuren laman vuoksi rakennustoiminta lähes pysähtyi, vasta vuosikymmenen lopulla päästiin taas rakentamaan suurimittaisemmin. Funktionalismi kehittyi Pohjoismaissa omintakeisiin, myös perinnettä ja historiaa kunnioittaviin suuntiin, jonka pääteos on Ylösnousemuskappeli.

Opastus:

Funktionalismi
La 25.10 klo 13 – 15

Lähtö: Läntinen pitkäkatu 20

https://www.facebook.com/events/1291859195652760/

Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa. Kierroksella tutustutaan heidän rakennuksiinsa Turun keskustassa. Suomen ensimmäisen funktionalistisen rakennuksen luota alkava kierros päättyy Turun linja-autoasemalle

Ma 27.10 klo 17 – 18:30

1940–50-luvun arkkitehtuuri
https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16304/

Modernismi kehittyi 1940-1950-luvuilla myös historiallisia vaikutteita ja perinteisiä teknisiä ratkaisuja hyödyntävään pohjoismaiseen suuntaan, jota Suomessa kutsuttiin uusromantiikaksi, ruotsiksi nyrealism. Erik Bryggman oli tyylin merkittävimpiä suunnittelijoita ja Turun ylösnousemuskappeli sen päätyö. Sodan ja jälleenrakennuksen alussa toteutettiin laajoja tyyppiomakotialueita. Olojen vakiinnuttua suuria valtion Arava-rahoituksella toteutettuja kerrostaloja muun muassa Marttiin sekä uusia kouluja. Suuren osan niistä suunnittelivat kaupungin arkkitehdit. 1950-luvun lopulla kansainvälinen, tyylitellympi modernismi nousi taas muotiin. Tätä tyyliä edustavat esimerkiksi Aarne Ervin Turun yliopiston rakennukset ja keskustan uudet liike- ja asuintalot.

Ma 3.11 klo 17 – 18:30

1960–1970-luvun modernismi ja lähiörakentaminen

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16305/

Aurajoen rannoille rakennettiin yhdysvaltalaisen mallin mukainen julkisten rakennusten keskus, ensin itärannalle Kaupunginteatteri, Valtion virastotalo ja Wäinö Aaltosen museo, sitten länsirannalle Marina Palace. Keskustan asuintalojen ja liikerakennusten uudisrakentaminen jatkui, esimerkiksi Viljo Revellin KOP-kolmio ja lukuisat Pekka Pitkäsen rakennukset ovat tältä ajalta.

Brutalistista arkkitehtuuria edustavat Turussa erityisesti Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli ja Woldemar Baeckmanin Sibeliusmuseo.  Turkuun ja sen naapurikuntiin toteutettiin runsaasti kerrostalolähiöitä aluerakentamisena, luennolla käsitellään niiden pääpiirteet.

Ma 10.11 klo 17 – 18:30

Postmodernismi ja nykyarkkitehtuuri

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16306/

Keskustelu postmodernismista oli 1980-luvun keskeinen kysymys arkkitehtuurissa. Myös Turkuun toteutettiin ”Oulun koulun” henkisiä rakennuksia, vaikka myös perinteisellä modernismilla oli vahvat puolestapuhujansa. Katariinan asuntomessualue vuodelta 1988 on merkittävin postmoderni kokonaisuus. Uusien tilojen toteuttaminen vanhoihin teollisuuskiinteistöihin oli 1990-luvun merkittävä uutuus, jonka merkittäviä edustajia ovat LPR – arkkitehtien suunnittelema Turun taideakatemia ja Siggen suunnittelema Åbo Akademin Arken – kortteli. Luennon lopuksi luodaan katsaus Turun 2000-luvun arkkitehtuuriin.