Pauno Narjus esittelee Taideakatemiaa
Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä. Bryggman-instituutti järjesti juhlavuoden kunniaksi Bryggman-seminaarin kaksipäiväisenä. Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi – seminaariin 5.-6.2 osallistui noin 150 kuulijaa, joista 50 osallistui järjestetylle käytännön ekskursiolle.
Perjantain luennot aloitti professori Jacek Dominiczak Gdańskin taideakatemiasta. Hän vertaili Varsovan, Gdańsk and Elblągin vanhojen kaupunkien uudelleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Varsovassa tavoitteena oli kloonata vanhat rakennukset ja kaupunki sellaisinaan. Gdańskin hybridimäisessä jälleenrakentamisessa toteutettiin uudelleen rakennusten väliset kaupunkitilat ja julkisivut, mutta itse rakennukset toteutettiin 1950-luvun standardein modernina uudisrakentamisena, kortteleille rakennettiin laajat yhteispihat. Jälleenrakentainen Elblągissa alkoi vasta 1980-luvulla ja rakennuksia rakennettiin uudenlaisina tulkintoina, postmoderneina ”retroversioina”. Julkisen tilan uudelleenrakentaminen on toiminut Gdańskissa hyvin, mutta suurille yhteispihoille on tullut uusia ongelmia esimerkiksi turismin ja kauppojen kuljetusten takia. Professori Dominiczak esitteli myös suunnitelmia korttelien kehittämiseksi pihat sulkevilla yhteisrakennuksilla. Lopuksi hän esitti analyysinsa telakka-alueen kytkemisestä Gdańskin vanhaankaupunkiin. Dominiczakin esitelmä liittyi hänen julkaisemiinsa useisiin puolaksi ja englanniksi julkaistuihin Gdańskin historiaa käsitteleviin kirjoihin: http://www.karrenwall.eu/index.php/publikacje
Ruotsin taideakatemiassa pitkään restaurointitaitoa opettanut professori Fredric Bedoire kytki esitelmässään Erik Bryggmanin Turun linnan restauroinnin historiallisiin restaurointeihin, kuten Eugène Viollet-le-Ducin restaurointeihin Ranskassa sekä Helgo Zettervallin restaurointeihin esimerkiksi Uppsalan Tuomiokirkossa. 1800-luvun restauroijien ajatus oli uudistaa rakennukset niin kuin keskiajan rakennusmestari olisi tehnyt jos käytettävissä olisi ollut nykyaikaista tekniikkaa. Bryggman sovelsi restauroinnissa luovasti moderneja ratkaisuja. Bedoire vertasi Bryggmanin restaurointia myös italialaisen Carlo Scarpan restaurointeihin. Bedoiren esitelmä perustui hänen teokseensa Restaureringskonstens historia (Norstedts, 2013)
http://www.norstedts.se/bocker/utgiven/2013/Host/bedoire_fredric-restaureringskonstens_historia-inbunden/
FT Anna Ripatti kertoi arkkitehti Jac. Ahrenbergin laatimista restaurointisuunnitelmista Turun linnaan. Suunnitelmat oli laadittu Viollet-le-Ducin kaltaisin periaattein, ajatuksena korostaa erityisesti Vaasa-aikaista renessanssiasua. Esitelmän pohjana oli Ripatin väitöskirja Jac. Ahrenberg ja historian perintö – restaurointisuunnitelmat Viipurin ja Turun linnoihin 1800-luvun lopussa 2011. Kirjan esittely: http://www.glossa.fi/mirator/pdf/ii-2013/jacahrenberg.pdf
Arkkitehti Minna Lukanderin esitelmä ”Talon monta elämää” käsitteli erityisesti 1900-luvun modernististen arkkitehtuurikohteiden, kuten Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnitteleman Lasipalatsin (1936) ja Alvar Aallon Finlandia-talon suojelevia peruskorjauksia. Joskus moderneja rakennuksia korjataan jo toista kertaa. Esitelmässä tuli esille myös Erik Bryggmanin Eino Sjöblomille Pyhtäälle 1941-1947 suunnittelema huvila, jonka olemassaolosta ei aiemmin ollut varmuutta. Toimiston suunnitelmia: http://www.talli.fi/projects
Professori Tore Tallqvist käsitteli esitelmässä ”Rakennuskulttuuri kudelmana” kehittämäänsä arkkitehtuurin historian systemaattista esittelytapaa, jonka pohjalta hän on kehitellyt paitsi opetusta, myös näyttelyitä ja suunnitelmia rakennushistoriaa esitteleviksi näyttelyiksi.
Arkkitehti Ola Laiho ja arkkitehti Pauno Narjus, LPR-arkkitehdit Oy käsittelivät esitelmässä Historiallisten rakennusten restaurointi suunnittelijan näkökulmasta useita haastavia rakennusten korjaushankkeita, kuten valmistumassa olevaa C.L.Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston peruskorjausta ja Turun Tuomiokirkon korjausta ja Maarian kirkon restaurointia. Historiallisia rakennuksia korjatessa tarvitaan sekä tutkimukseen ja alkuperäisiin suunnitelmiin perustuvia että uusiin teknologioihin perustuvia oivalluksia – Kansalliskirjaston kupolin holvaamattomat rakenteet tuettiin hiilikuiduilla.
Toimiston korjaustöistä: www.ark-lpr.fi
Lauantaipäivään osallistui noin 50 kuulijaa. Päivän aluksi professori Olli-Paavo Koponen kommentoi henkilökohtaista suhdettaan Erik Bryggmanin rakennusten restaurointiin. Koponen oli hyödyntänyt Brahenkatu 9:stä vaihdettuja alkuperäisiä ikkunoita uudessa kesähuvilassaan. Modernin restaurointikurssilla hän oli tarkastellut Riihimäen vesitornin korjausta, jossa materiaaleja oli tarpeettomastikin vaihdettu ja korjauksia tehty rakennuslupakuvilla, vaikka yksityiskohtapiirustukset olisivat olleet saatavilla. Tampereen Finlaysonin korttelissa kansalaisten palaute vaikutti korjausten muuttumiseen paremmin arkkitehtuurin huomioivaksi. Lopuksi Koponen esitteli esimerkkeinä Turun linnan restauroinnin , Åbo Akademin Chemicumin ja Ylösnousemuskappelin.
Ekskursio-osuuden aluksi kierrettiin Heimo Paukkusen ja Kari Salovaaran opastamana Manilla. Sen ohella, että tutustuttiin Paukkusen ja Miikka Hirsimäen uusiin käyttöihin soveltamiin tiloihin, kohdattiin myös kuvataitelijoita, kuvataidekoulun väkeä ja Jojo-teatterin väkeä töissään ja saatiin esittely Rabbit Visualsin uudenlaiseen kuvantamismenetelmään.
Pauno Narjus opasti ryhmän Konservatorioon ja Taideakatemiaan, jotka hän, Mikko Pulkkinen ja Philip Kronqvist olivat 1994 ja 1997 valmistuneissa rakennushankkeessa muuttaneet moderniksi taidekouluksi. Narjus kertoi suunnittelun yllätyksistä, kun vaikkapa metallirakenteiseksi oletettu piirustusullakko osoittautuikin puurakenteiseksi tai materiaaleja jouduttiin täsmentämään työmaan olosuhteiden mukaan. Kuvanveistoluokan seinään tuli kuvanveiston opettajan suunnittelema kuvio, jossa myös työtakki sai paikkansa. Konservatorion puolella on jouduttu hiilivetyjäämien vuoksi jo uusimaan joitakin tiiliseiniä. Taideakatemia suunniteltiin lähes kokonaan CAD-tekniikalla, konservatorio noin puoliksi.
Erik Bryggmanin yhdessä Carin Bryggmanin ja Olli Kestilän kanssa 1946-1961 restauroima Turun linna päätti kierroksen. Kaarin Kurri kertoi restauroinnin taustoista alkuun. Seija Väärä ja Bengt Selin opastivat kierrokselle linnan tiloihin, joissa tutustuttiin sekä Bryggmanin suunnittelemiin modernistisiin tiloihin kuten eteisaulaan ja näyttelyullakkoon että eri tavoin restauroituihin tiloihin kuten Sturenkirkkoon, jossa näkyy kahden eri holvauksen jäljet sekä keskiaikaiseen Kuninkaansaliin ja Nunnakappeliin, joiden tähtiholvit on muurattu uudelleen luovin rakentein. Restauroinnin kohokohta ovat renessanssikerroksen suuret salit, joiden kasettikattojen esikuva haettiin Ruotsin Vaasa-aikaisista linnoista.
Erik Bryggmanin syntymäpäiväjuhlatilaisuuteen sunnuntaina 7.2 osallistui noin 120 osallistujaa, joista 80 kuunteli Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja Leena Rossin juhlapuheen. Marjatta Hallantie soitti uruilla Erik Bryggmanin hautajaisissa soitettua musiikkia, ja Maarit Kaipiainen sekä Mikko Laaksonen opastivat Ylösnousemuskappelin arkkitehtuuriin ja taideteoksiin.
Bryggman – instituutti järjestää yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa 7.2.2016 Erik Bryggmanin 125-vuotissyntymäpäivän kunniaksi tilaisuuden Ylösnousemuskappelissa, Hautausmaantie 21 klo 12-15.
Tilaisuus alkaa seppeleenlaskulla Erik Bryggmanin ja perheen haudalle.
Juhlapuheen pitää Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja, arkkitehti Leena Rossi.
Marjatta Hallantie soittaa Ylösnousemuskappelin uruilla musiikkia, jota soitettiin Erik Bryggmanin hautajaisissa joulukuussa 1955.
Kappelissa on tapahtuman ajan avoimet ovet ja paikalla asiantuntevat, suomen, ruotsin ja englannin taitoiset opastajat.
Kappelilla on rajoitetusti pysäköintitilaa. Paikalle pääsee Föli:n bussilinjoilla 9 ja 12, pyörällä tai kävellen, Kupittaalla on Erik Bryggmanin 1952 suunnittelema jalkapallostadion ja Vasaramäessä Bryggmanin 1941-1946 suunnittelema seurakuntatalo.
Erik Bryggmanin 125-vuotisjuhlavuosi
Vuonna 2016 on kulunut 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä. Erik Bryggman (1891-1955) oli merkittävimpiä suomalaisia arkkitehtejä, jonka ura kattaa 1920-luvun pohjoismaisen klassismin, funktionalismin tuomisen Suomeen yhdessä Alvar Aallon ja Hilding Ekelundin kanssa sekä aseman 1940-1950-luvun jälleenrakennuskauden niukempiin teknisiin mahdollisuuksiin sopeutuvan arkkitehtuurin kehittäjänä.
Juhlavuoden päätapahtuma on Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi – seminaari 5.-6.2.2016.
Touko – kesäkuussa sekä elo – syyskuussa järjestetään avoimia ovia ja opastettuja kierroksia Erik Bryggmanin suunnittelemissa kohteissa sekä Turun seudulla että muualla Suomessa. Ohjelma julkaistaan toukokuun alussa.
Heinäkuussa esitetään Erik Bryggmanin suunnittelemassa Villa Staffansissa, Sinapissa Anne Pentin käsikirjoittamaa ja Mikko Rantasen ohjaamaa näytelmää Erik Bryggmanin elämästä.
Syksyllä ilmestyy RT-kustannuksen kustantamana Mikko Laaksosen kirjoittama kirja ”Erik Bryggmanin arkkitehtuuri” suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Bryggman-instituutti on toteuttanut kiertävän näyttelyn Erik Bryggmanin kohteista, joka on varattavissa. Näyttely on 31.1 asti esillä Kaisa-kirjastossa Helsingissä.
Lisätiedot ja tiedustelut: Mikko Laaksonen, info@bryggman.fi, 040-7202256
Tiedot ohjelmasta www.bryggman.fi - sivustolla
Bryggman – juhlaseminaari 2016
Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä. Bryggman-instituutti järjestää juhlavuoden kunniaksi Bryggman-seminaarin kaksipäiväisenä, aiheena historiallisten rakennusten restaurointi ja uudet käytöt.
Historiallisen rakennusperinnön restaurointi oli keskeinen teema arkkitehti Erik Bryggmanin (1891-1955) ja sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin (1920-1993) elämäntyössä. Erik Bryggman osallistui Turun tuomiokirkon restaurointiin 1920-luvulla sekä toteutti Turun linnan restauroinnin ja Kakskerran kirkon restauroinnin (1938-1940). Turun linnan päälinnan restaurointi 1939-1960 on ollut esikuva sodan jälkeen toteutetulle historiallisen arkkitehtuurin korjaukselle sekä Suomessa että ulkomailla. Carin Bryggmanin keskeisin kokonaisuutena säilynyt työ on Turun linnan uusi sisustus sekä päälinnassa että esilinnassa.
Erik Bryggmanin ja Carin Bryggmanin kanssa yhteistyötä tehneet arkkitehdit kuten Olli Kestilä, Heikki Havas, Pekka Pitkänen ja LPR-arkkitehdit – toimiston perustajat ovat olleet restauroinnin, mm. keskiaikaisten kirkkojen ja Suomen eduskuntatalon sekä Ateneumin restauroinnin keskeisiä suunnittelijoita. Turussa on toteutettu useita ennakkoluulottomasti historiallisten rakennusten restaurointia ja uusia tiloja yhdistäneitä hankkeita, mm. LPR-arkkitehtien (Mikko Pulkkinen, Pauno Narjus, Philip Kronqvist) suunnittelema Turun konservatorio ja taideakatemia (1994-1997), Åbo Akademin Arken (Arkkitehtitoimisto Sigge / VIIVA Oy 1997-2004) ja Logomo (Pekka Vapaavuori 2010 – 2015).
Seminaari toteutetaan kaksipäiväisenä. Ensimmäinen päivä painottuu esitelmiin, toinen käytännön ekskursioihin: Seminaarin pääkieli on suomi, mutta osa luennoista on esitelmöijän mukaan ruotsiksi tai englanniksi.
7.2.2014 pidetyssä ensimmäisessä Bryggman-seminaarissa "Modernistinen arkkitehtuuriperintö - ja sen korjaaminen" oli noin 140 kuulijaa.
13.2.2015 järjestetyssä toisessa Bryggman - seminaarissa "Italia la bella - Italian arkkitehtuurin vaikutus Suomeen" oli noin 110 kuulijaa
Ohjelma:
Seminaaripäivä 5.2
Vapaa pääsy, pakollinen ilmoittautuminen 2.2 mennessä
Aurinkobaletin teatteri, Manillan tehdas, Itäinen rantakatu 64
10 – 12
Restoration of the old towns of Warsaw, Gdańsk and Elbląg
Professori Jacek Dominiczak, Academy of Fine Arts in Gdańsk
Att tänka som medeltida byggmästare
Professor Fredric Bedoire, Kungliga konsthögskolan
12 – 13.15 Lounas (omakustanteinen)
13.15 – 14.45
Jac. Ahrenbergin restaurointisuunnitelma Turun linnaan
FT Anna Ripatti, Helsingin yliopisto
Talon monta elämää
Arkkitehti Minna Lukander, osakas, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy
14.45 – 15.15 kahvi
15.15 – 16.45
Rakennuskulttuuri kudelmana
Professori Tore Tallqvist
Historiallisten rakennusten restaurointi suunnittelijan näkökulmasta
Arkkitehti Ola Laiho ja arkkitehti Pauno Narjus, LPR-arkkitehdit Oy
18.30 – 20.00 Kaupungin vastaanotto, Turun kaupungintalo, Aurakatu 2
Ekskursiopäivä la 6.2
Opastus- ja lounasmaksu 20 e, ilman lounasta 10 e
Kokoontuminen klo 10 Aurinkobaletin teatteri, Manillan tehdas, Itäinen rantakatu 64
10 – 10.45
Erik Bryggman ja kiertotalous
Professori Olli-Paavo Koponen, Tampereen teknillinen yliopisto
10.45 – 12.15 tutustuminen Manillaan
12.30 – 14.15 Tutustuminen Taideakatemiaan ja konservatorioon
sekä lounas (sisältyy opastus- ja lounasmaksuun)
14.30 – 16.30 Tutustuminen Turun linnaan
Ilmoittautuminen
Seminaaripäivään voivat osallistua 150 ensiksi ilmoittautunutta, kaupungin vastaanotolle 50 ensiksi ilmoittautunutta, ekskursiolle 100 ensiksi ilmoittautunutta. Kerro selkeästi osallistutko: a) seminaaripäivään 5.2, b) ekskursiopäivään 6.2 lounaalla tai ilman, c) niiden lisäksi kaupungin vastaanotolle 5.2. Ilmoita myös mahdolliset erityisruokavaliot.
Maksa ekskursiomaksu 20 tai 10 e Bryggman – säätiön tilille FI55 5717 2020 0065 64 2.2.2016 mennessä. Ilmoita, mikäli sinulla on liikuntaesteitä, niin huomioimme ne järjestelyissä.
Ilmoittautuminen sähköpostitse info@bryggman.fi 2.2.2016 mennessä, kaupungin vastaanoton osalta 29.1.2016 mennessä
Ilmoittautuneille lähetetään vahvistusviesti ilmoittautumisen päätyttyä. Mikäli jokin osio tulee täyteen ennen 2.2, siitä ilmoitetaan tällä sivulla erikseen!
Käytännön ohjeita
Liikenneyhteydet Manillalle
Manillan, Itäinen rantakatu 64, lähellä on rajoitetusti kadunvarsipysäköintitilaa varsinkin pitkäaikaiseen pysäköintiin, joten suosittelemme saapumista joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. Kävelymatka Rautatieasemalta Manillalle on noin 2,2 km / 30 min Käsityöläiskatua ja rantakatuja pitkin, kaukoliikenteen Tuomiokirkon pysäkiltä noin 2 km ja Aurakadun pysäkiltä 1,7 km. Caribialta suosittelemme kaupunkibussia.
Manilla on lähellä Föriä.
Joukkoliikenteen aikataulut
Turkuun: www.vr.fi, www.matkahuolto.fi, www.onnibus.fi, www.åbus.fi
Turussa: http://reittiopas.foli.fi
Turun kartta: http://opaskartta.turku.fi
Esteettömyys
Manillaan, Taideakatemiaan ja Turun linnaan on esteetön pääsy, mutta osa kulkureiteistä on esteellisiä. Pyydämme ekskursiolle osallistuvia ilmoittamaan liikuntaesteistä, jotta voimme tehdä tarvittaessa esteiden mukaan sovelletun eksursio-ohjelman.
Omakustanteinen lounas 5.2
Manillan lähellä on ainakin seuraavat lounasvaihtoehdot:
Ravintola Bruno, lounas, ravintolalaiva, Itäinen Rantakatu 60
http://www.brunocruisers.fi/bruno/lounaslista.html
Kasvisravintola Keidas, Itäinen Rantakatu 61, vegaaninen kasvisruokabuffet
http://www.kasviskeidas.com/
Rantakerttu, Läntinen rantakatu 55, buffetlounas
http://rantakerttu.fi/lounaslista/
Ravintola Sigyn, Linnankatu 60, kaksi buffetlounasvaihtoehtoa,
http://www.arkea.fi/fi/ruokapalvelu/lounasravintolat/ravintola-sigyn
Sloppy Joe, Martinkatu 3, USA:n länsirannikon ruokaa, taco-lounas
http://www.sloppy.fi/
Silta Nepaliin, Martinkatu 1, nepalilaista
http://siltanepaliin.fi/lunch-menu/
Ekskursiolounas
Sitruunaista tuorejuustolohta ja bataatti-perunamuusia L,GL
Höyrytettyjä kauden kasviksia L,M,GL
Soijakasvisbolognese L,M,GL
Salaattipöytä, leipä, ruokajuoma, kahvi ja tee
Majoitus
Suosittelemme majoitukseen erityisesti Scandic Hotel Plazaa, Yliopistonkatu 29, Erik Bryggmanin 1927-1929 suunnittelema Hospitz Betel www.scandichotels.fi/turku sekä Hostel Boreaa http://www.msborea.fi/www/hostel
Lisäksi su 7.2 Erik Bryggmanin 125 – vuotisjuhlapäiväksi suunnitellaan tapahtumaa Ylösnousemuskappelille.
Keväälle toteutetaan Bryggman – avoimet ovet – tapahtuma sekä touko-kesäkuuksi ja elo-syyskuuksi Bryggman-aiheisia opastuksia.
Kuva: Villa Stenertsen, Arne Korsmo 1939. Oslo 2015, Mikko Laaksonen
Turun yliopiston päärakennus, luentosali II, yliopistonmäki
Ma 7.12.2015 klo 18 - 20
Suomen yhteydet muihin pohjoismaihin olivat 1920-luvulta 1950-luvulle hyvin tiiviit. Bryggman – instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen on tehnyt tutustumismatkan Norjaan Bergeniin, Osloon ja Trondheimiin syyskuussa ja Tanskaan Aarhusiin, Kööpenhaminaan ja Odenseen marraskuussa, osin Erik Bryggmanin, Aarne Ervin ja muiden suomalaisten arkkitehtien tutustumismatkojen jäljillä. Kööpenhaminassa 1946 pidetyt pohjoismaiset arkkitehtuuripäivät olivat yksi lähtökohta Suomen sodanjälkeiselle arkkitehtuurille.
Luennolla käsitellään esimerkiksi norjalaisen, nuorena kuolleen funktionalisti Lars Backerin töitä, Bergeniin vuoden 1916 kaupunkipalon jälkeen rakennettua klassistista ja funktionalistista keskusta sekä usealle turkulaiselle arkkitehdille tärkeää Arne Jacobsenin Bellavista – Søholmen – rakennusryhmää Klampenborgissa.
Mikä Ejnar Mindedal Rasmussenin Ollerupin Gymnastikhøjskolenissa viehätti Erik Bryggmania 1931? Entä mikä yhdistää norjalaista ja suomalaista funktionalistista huvilarakentamista? Onko Gudolf Blakstadin ja Herman Munthe-Kaasin 1931-1934 suunnittelema Odd Fellow – talo Sampo-talon yksi esikuva? C.F. Møllerin, Kay Fiskerin ja Povl Stegmannin 1931 alkaen suunnittelema Aarhusin yliopisto sekä Arne Jacobsenin ja Erik Møllerin Aarhusin raatihuone (1937-1941)olivat tärkeitä esikuvia monelle suomalaiselle arkkitehdille sodan jälkeen – ja luentopaikassa voidaan nähdä vaikutteita myös Vilhelm Lauritzenin Kööpenhaminan radiotalosta (1936-1942).
Luennon päätteeksi esitellään muutama vierailulla mieleen jäänyt nykyarkkitehtuuriesimerkki.
