Vaasa huhti-toukokuu 2026

Kauppakeskus Rewell, 2. kerros (Salea vastapäätä)

Näkyvissä kauppakeskuksesta, esittelyt pyynnöstä.

Rakas vihattu betoni – näyttely esittelee suomalaisen betonibrutalismin historiaa ja sen kansainvälisiä yhteyksiä. Näkyvä, paljas betoni jakoi aikanaan mielipiteitä, mutta sen arkkitehtuuri on jättänyt vahvan jäljen niin kotimaahan kuin maailmalle. Näyttely pohjautuu tietokirjailija Mikko Laaksosen käynnissä olevaan kirjahankkeeseen Brutalismi Suomessa.

Aarno Ruusuvuoren ankara, luostarimainen Huutoniemen kirkko Vaasassa (1964) on tyylin merkittävimpiä töitä. Tuula Flemingin, Jonathan Flemingin ja Esko Kahrin 1970 valmistunut Asunto Oy Antellinpuisto edustaa suomessa harvinaista kerrostaloa, jossa on kaksikerroksisia asuntoja ja luhtikäytävät. Juhani Kataisen 1973 valmistunut hienostunut Vaasan siunauskappeli edustaa tyylille tyypillistä käyttötarkoitusta.

Muualla Suomessa betonista rakennettuja helmiä ovat mm. arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen Temppeliaukion kirkko sekä Reima ja Raili Pietilän Teknillisen korkeakoulun opiskelijakunnan käyttöön suunnittelema Dipoli, joka toimii nykyään Aalto-yliopiston päärakennuksena

Laaksosen kartoitus löytyy facebookista: https://www.facebook.com/BrutalismFinland

Purkamatta paras -näyttely tarkastelee purkamista ilmaston ja kulttuuriperinnön näkökulmista ja haastaa pohtimaan, miten vanha rakennuskanta voi uudistua sen sijaan, että se katoaa. Purkamatta paras on myös kantaa ottava kampanja — vanhan rakennuskannan voi nähdä mahdollisuutena ja korjata sopivalla tavalla purkamisen sijaan. Kampanja muistuttaa, että rakennusten purkaminen on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa — purku tuottaa hiilidioksidipäästöjä ja hukkaa luonnonmateriaaleja.

Mikko Laaksonen esittelee suomalaista brutalismia su 19.4 klo 13, näyttelytilassa, Kauppakeskus Rewell, 2. kerros  (Salea vastapäätä)

Näyttely ja esittelyt toteutetaan Pohjanmaan SAFA:n, Bryggman-instituutin ja Purkamatta paras – kampanjan yhteistyönä.

Opastus:

Arava-arkkitehtuurikierros Hietalahti : Vaasan Sato ja selvaakitalot
https://www.facebook.com/events/764174793298969
La 18.4 klo 15-16

Tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies opastaa Viljo Revellin Vaasan Satolle suunnittelemiin kerrostaloihin sekä Hietalahden selvaakitaloihin kirjansa Koteja suomalaisille - Arava-arkkitehtuuria 1949 - 1966 pohjalta. Missä muualla esiintyy samankaltaisia ratkaisuja?
Kuka oli Olav Selvaag ja miksi Suomessa on hänen konseptinsa mukaisia rivitaloja?
Opastusmaksu 5 e. Oppaalta saatavissa kirjoja 30 e, kirjan ostaja ilmaiseksi kierrokselle.

Maksu käteinen tai mobilepay.
Opastus 1 h, lähtö Malmönkatu 5 kohdalta.

Kuva: Vaasan siunauskappeli, Juhani Katainen 1967-1973, valokuva Mikko Laaksonen

Kaupunkikaljat Kohtaamisia kaupungissa

Keskiviikko 22.4 klo 18 - 20

Runostuoppi, Runosmäki, Munterinkatu 15 ke 22.4 klo 18 – 20
Pyöräopastus Pohjola, Hepokulta, Nättinummi, Runosmäki 16:30 - 18

Kaupunkikaljat on Turun Kaupunkitutkimusohjelman ja Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkimusverkosto (KULTVA) järjestämä keskustelusarja. Tapahtuma on pääsymaksuton ja avoin kaikille.

Tämänkertaisen teeman alustajat ovat mukana Kohtaamisia kodin rajoilla (KOKORA) -tutkimushankkeessa, jossa he tutkivat naapurisuhteita, kohtaamisten tiloja ja kielimaisemia kerrostaloympäristöissä Runosmäessä, Halisissa, Skanssissa ja Harppuunakorttelissa.

Päivi Leinonen on kaupunkitutkija ja väitöskirjatutkija etnologian oppiaineessa Turun yliopistossa. Tutkimuksessaan hän keskittyy erityisesti visuaaliseen maisemaan lähiömaiseman kokemuksissa ja käyttää keskeisenä aineistonaan valokuvamateriaalia. Runostuopin kaupunkikaljoilla Päivi kertoo naapuruuden näyttämöistä lähikuvassa.

Botnia-palkittu kirjailija Hanna Lantto työskentelee Turun yliopiston espanjan yliopistonlehtorina. Hänen tutkimuksellinen kiinnostuksensa on viime aikoina kohdistunut sosiaalisiin muutoksiin Turun kaupungin kielimaisemissa, mutta useat hänen aiemmat julkaisunsa ovat liittyneet kaksikielisyyteen, kieli-ideologioihin ja kielikäytänteisiin Baskimaalla. Kaupunkikaljoilla Hanna kertookin kohtaamisista kapakoissa nimenomaan espanjalaisesta näkökulmasta.

Pyöräopastus Pohjola, Hepokulta, Nättinummi, Runosmäki 16:30 - 18

Bryggman – instituutin asiamies Mikko Laaksonen opastaa Pohjolan arkkitehtikilpailun pohjalta suunnitellulle puutaloalueelle, Hepokullan ja Nättinummen lähiöihin sekä arkkitehtikilpailun perusteella toteutettuun Runosmäen lähiöön.  Lähtö Turun linja-autoasemalta. Pyöräopastus on maksuton. Pyöräily tapahtuu rauhalliseen tahtiin.

Arkkitehtikilpailuja Turun keskustassa . opastus

La 25.4 klo 14 - 16

Opastuksella tutustutaan arkkitehtikilpailujen perusteella toteutettuihin kohteisiin sekä toteuttamattomiin suunnitelmiin Turun keskustassa. Kierros alkaa Turun pääkirjastolta, joka toteutettiin kilpailun pohjalta mutta kokonaan muutetuin suunnitelmin. Reitillä nähdään esimerkiksi Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin uraan vaikuttaneita kohteita, toteuttamattomien suunnitelmien Hämähäkkitontti sekä Urheilupuiston postmoderni katsomo.

Opastus alkaa Turun pääkirjaston pihalta, Linnankatu 4 ja päättyy Urheilupuistoon.

Opastusmaksu 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön tai eläkeläinen
Oppaalta voi ostaa Erik Bryggmans arkitektur – kirjoja 45 e / kpl, kirjan ostaja ilmaiseksi kierrokselle

Ennakkotietona : Bryggman – säätiön asiamies Mikko Laaksonen on Hannikaisen olutravintolan Kirjaolohuoneen vieraana to 11.6 klo 18 – 20. Tapahtumaan tulee liittymään myös klo 16 Stålarminkatu 2 vierestä puistikosta alkava opastus sekä musiikkia.

Luentosarja käsittelee arkkitehtuurin historian eri teemoja perustuen Bryggman-instituutin asiamies, tietokirjailija Mikko Laaksosen kirjoihin ja tutkimuksiin. Kaikilla luennoilla on yhteys Turkuun ja Varsinais-Suomeen, mutta niillä käsitellään koko Suomen teemoja. Kaikki luennot opistotalo, Kaskenkatu 5, Turku

Ti 3.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Historiallisten rakennusten moderni restaurointi

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16381/

Historialliset rakennukset, kuten keskiaikaiset kivikirkot, on kunnostettu nykyajan käyttöön. Turun linnan päälinnan sisätilat ovat 1946 – 1961 toteutettu rekonstruktio. Turkulaiset arkkitehdit, kuten Erik Bryggman, Olli Kestilä, Pekka Pitkänen, Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio ovat olleet restauroinnin keskeisiä kehittäjiä. Miten restauroinneissa yhdistyvät modernin arkkitehtuurin tyyli ja historian kunnioittaminen? Laaksonen on käsitellyt aihetta kirjoissa Turun seudun arkkitehtuuriopas (yhdessä Juri Nummelinin kanssa, 2013) sekä Erik Bryggmanin arkkitehtuuri (2016) sekä Betoni ja modernismi – arkkitehti Pekka Pitkänen 1927 – 2018 (2020).

Ti 10.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Miten suomalaiset puukaupungit säilytettiin

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16382/

Suomen kaupungit olivat 1950-luvulle asti puutalovaltaisia. Esimerkiksi Turun puutaloista suuri osa purettiin vuosien 1955 – 1965 välisenä ajanjaksona. Myös Rauman ja Porvoon kaltaiset puukaupungit olivat uhanalaisia. Mihin puukaupunkien purkaminen pysähtyi? Miten suojelu toteutettiin ja rahoitettiin? Vaikka suomalaisten puukaupunkien säilyttäminen toteutui yhteistyössä pohjoismaiden kanssa, toteutuksessa on myös eroja. Turussa on säilynyt suuria työväen asuntoalueita kuten Portsa, Martti ja Pohjola sekä Nummen, Raunistulan ja Vähä-Heikkilän kaltaisia esikaupunkeja. Seudulla on säilynyt Naantalin vanhakaupunki ja Paraisten Malmi. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt Vanha Rauma on UNESCO:n maailmanperintökohde. Laaksonen on kirjoittanut aiheeseen liittyen kirjat Turun puutalot (2016) ja Rauma : arkkitehtuuriopas (2025)

Ti 17.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Arkkitehti Erik Bryggman (1891–1955)

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16383/

Erik Bryggman oli pohjoismaiden merkittävimpiä arkkitehteja. Uransa alussa hän suunnitteli pohjoismaisen klassismin hengessä useita merkittäviä asuintaloja kuten Brahenkatu 9 ja Atrium Turun keskustaan. Vuosina 1927 – 1929 hän esitteli funktionalismin Suomessa yhdessä Alvar Aallon kanssa. Turun messut vuonna 1929 olivat funktionalismin manifesti. Paraisten siunauskappeli (1929-1930) sijoittuu funktionalismin ja klassismin murrokseen. Muita kansainvälisesti merkittäviä töitä olivat Vierumäen urheiluopisto (1931-1936), Åbo Akademin kirjatorni (1934-1935) ja Sammon talo (1936-1938).
Turun ylösnousemuskappeli (1938 – 1941) vakiinnutti modernismin suomalaiseen kirkkoarkkitehtuuriin. Jälleenrakennuskaudella Pansion laivateollisuuden alue (1946-1948) ja Läntinen rantakatu 21 (1948-1951) toimivat esikuvana nuoremmille arkkitehdeille. Bryggmanin suurin hanke on Tampereella Finlaysonin asuinkortteli Amurinlinna (1949-1955). Honkanummen, Lappeenrannan ja Lohjan siunauskappelit viimeisteltiin Bryggmanin kuoleman jälkeen, joten ne ovat usein jääneet sivuun esittelyistä.

Laaksonen on kirjoittanut Bryggmanista kirjan Erik Bryggmanin arkkitehtuuri (2016). Sen jälkeinen tutkimus on tuonut esille Bryggmanin kansainvälistä merkitystä.

La 21.3 klo 14 - 16 Bryggman – kierros keskustassa

Lähtö Kåren, Hämeenkatu 22

https://www.facebook.com/events/2413917309030364/

Opastuksella tutustumme Erik Bryggmanin klassistisiin, funktionalistisiin ja uusromanttisiin rakennuksiin Turun keskustassa. Samalla kerrotaan, miten Bryggman esitteli funktionalismin Suomessa yhdessä Alvar Aallon kanssa.

Kävely noin 2,5 km. Kierros päättyy Läntinen Rantakatu 19-21 kohdalle.

Opastusmaksu 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay
Oppaalla Erik Bryggmans arkitektur – kirjoja 45 e / kpl, kirja korvaa opastusmaksun

Ti 24.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949–1966

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16384/           

Aiemminkin vakava asuntopula kärjistyi Suomessa sodan seurauksena. Valtio alkoi vihdoin vuonna 1949 lainoittaa merkittävästi asuntorakentamista. Modernin asuntorakentamisen kehitystyö 1930- ja 1940-luvuilla alkoi viimein tuottaa hedelmää. Turussa Aravan rahoituksella on rakennettu suuri osa IV ja V kaupunginosan kerrostaloista, runsaasti omakotitaloja sekä Mäntymäen, Luolavuoren ja Iso-Heikkilän varhaiset kerrostalolähiöt. Mitkä ovat niiden yhteydet esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lahden vastaaviin kohteisiin? Mihin suuntaan Arava ja SAFA pyrkivät ohjaamaan pientalorakentamista rintamamiestalojen jälkeen? Laaksonen kertoo myös suomalaisen asuntoarkkitehtuurin kansainvälisistä yhteyksistä.  Laaksonen on kirjoittanut aiheesta kirjan Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949-1966 (2024).

La 28.3 klo 14-16 Arava – opastus Martti

Lähtö Stålarminkatu 2 vierestä puistikosta

https://www.facebook.com/events/1644039233710541/

Turun IV ja V kaupunginosissa, niin kutsutussa Martissa on runsaasti sekä Aravan rahoittamia että sitä aikaisempaa sosiaalista asuntotuotantoa. Kierroksella tutustumme Turun kaupunginarkkitehtien sekä Woldemar Baeckmanin, Aulis Blomstedtin, Aarne Ervin, Tapani Nirosen,  Albert Richardtsonin suunnittelemiin modernistisiin asuintaloihin. Kierroksella kerrotaan myös 1920-luvun sosiaaliministeriön lainoittamista työväen asunto-osakeyhtiöistä.

Kävely noin 2 km.

Opastusmaksu 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen, käteinen tai mobilepay
Oppaalla mukana Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949-1966 ja Arjen rakentaminen Turussa-kirjoja  30 e / kpl, kirja korvaa opastusmaksun

Åbo svenska arbetarinstitut

Onsdag 25 mars 2026 kl 18 – 19:30, föreläsningssal

Bostadsarkitektur i Åbo och nordiska kontakter

https://uusi.opistopalvelut.fi/abo/sv/course/4329/

TYVÄRR; DENNA FÖRELÄSNING ÄR INHIBIERAD.

Turkuseuran Ilta taiteen talolla

Turkulaisen modernin arkkitehtuurin kansainvälisyys 19.3 17 – 18:30

Taiteen talo, Nunnankatu 4, Turku, kellarikerros

https://turkuseura.fi/tapahtumat/ilta-taiteen-talolla-turkulaisen-modernin-arkkitehtuurin-kansainvalisyys/

Funktionalismin esilletuojista Erik Bryggman teki 1928 tutustumismatkan Bauhausiin Dessaussa, Frankfurtin uusille asuntoalueille ja Weissenhofsiedlung-näyttelyalueelle Stuttgartissa. Miten pohjoismaiset esikuvat näkyvät esimerkiksi Martin ja Mäntymäen aravataloissa? Aarne Ervin Turun yliopiston päärakennusten keskeinen esikuva on Turun ystävyyskaupungissa – mutta mistä yliopistoon käytiin tutustumassa? Pekka Pitkänen ja hänen kollegansa hakivat esimerkkejä Pyhän Ristin kappelin pohjaksi Sveitsistä – mutta mikä tunnettu arkkitehti inspiroitui betonikappelista?

Turkulaisen modernin arkkitehtuurin kansainvälisyyttä avaa tietokirjailija Mikko Laaksonen, joka saapuu Ilta Taiteen talolla -tapahtumasarjan vieraaksi. Sarjan kevään teemana on kansainvälinen Turku.

Tapahtuma järjestetään Taiteen talon kellaritilassa (Nunnankatu 4). Tapahtuma on maksuton Turkuseuran jäsenille muille 8 euroa. Osallistuminen rahastetaan paikan päällä.

Kaupunkikaljat -”Asuntokysymys”

to 26.3. klo 18.00–20.00

Hannikaisen Olutravintola (Eerikinkatu 37, Turku)

Maaliskuun keskustelukerran aiheena on ”Asuntokysymys”. Asuminen on noussut Euroopassa valtavaksi poliittiseksi keskustelunaiheeksi, jonka yksi ilmentymä on Euroopan komission syksyllä 2025 perustama erityinen asuntokriisin ratkaisemisen työryhmä. Suomessakin toisaalta asumisen eriarvoistuminen ja toisaalta asuntomarkkinoiden jatkuva myllerrys ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Mutta mitä kaikkea asuntokysymys oikeastaan tarkoittaa? Entä millainen kysymys se on toisaalta yhteiskuntapoliittisesti ja toisaalta taloustieteellisesti?

Tästä aiheesta tulevat alustamaan Turun yliopistosta sosiaalipolitiikan yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Elina Sutela ja taloustieteen apulaisprofessori Erik Mäkelä.

Kaupunkikaljat on Turun Kaupunkitutkimusohjelman ja Turun yliopiston Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkimusverkosto (KULTVA) järjestämä keskustelusarja, jossa pureudutaan yleistajuisesti ajankohtaisiin ja kutkuttaviin kaupunkia koskeviin tutkimuskysymyksiin. 

Kuva: Muurari Väinö Forsman muuraa Turun linnan keskiaikaisen kuninkaansalin uutta holvia 1960.

Museovirasto / Welin

Turun hyvän rakentamisen palkinto luovutettiin Bryggman – seminaarissa 6.2.2026 Åbo Akademin Astra – rakennukselle, Porthaninkatu 3.

Palkinnon perustelut:

“Astra-rakennus luo uuden julkisivun Porthaninkadulle ja se yhdistää Boktornetin, Handelshögskolanin sekä Gadolinian säilyneet aula-, auditorio- ja ruokala-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi ja luo sisäyhteyden rakennusten välille.

Rakennus tarjoaa modernit tilat Åbo Akademille opetusta ja  tutkimusta varten sekä moninaista yhteistyötä tukemaan.  Kampuksen sydämessä auditoriot, opetustilat, oleskelutilat ja ravintola tuovat eloa koko kortteliin ja vahvistavat yhteyttä eri rakennusten välillä. Sisätilat liittyvät luontevasti vanhoihin säilytettyihin tiloihin ja ne avautuvat upeasti ympäröivään maisemaan.

Rakennuksen mittasuhteet ja julkisivut sopivat yhteen historiallisen ja arvokkaan ympäristön kanssa. Materiaalit ovat ajattomia ja elegantteja, ja ne heijastavat alueen arvokasta luonnetta. Käsinlyöty tiili julkisivun päämateriaali antaa rakennukselle lämpöä ja sillä on luotu julkisivuun kauniita yksityiskohtia.

Rakennusprosessia ohjasi kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeen tavoitteena on neljän tähden RTS-ympäristösertifikaatti, jossa keskitytään vahvasti hiilijalanjäljen minimointiin. Kaikki osapuolet ovat sitoutuneet hiilineutraalien ratkaisujen saavuttamiseen koko hankkeen ajan.”

Rakennuksen tiedot:

Pääsuunnittelu: Pekka Mäki, Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy, Avustava pääsuunnittelu, Jouni Lehtonen, Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Rakennussuunnittelu: Jouni Lehtonen Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Sisustussuunnittelu: Kiintokalusteet: Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy, Stiftelsen för Åbo Akademi tilat 5.krs ja 3.krs seminaarihuoneet: Mikael Mantila Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy

Tilaaja: Stiftelsen för Åbo Akademi

Urakoitsija: Hartela Oy (Projektinjohtourakka)

Rakennesuunnittelu: Sweco Finland

Lvia-suunnittelu: Granlund

Sähkö- ja Palotekninen suunnittelu: Rejlers

Arkkitehtuurliluennot helmi – maaliskuussa 2026

Bryggman – instituutin asiamies, FM, tietokirjailija Mikko Laaksonen pitää useita luentoja Turussa ja Raumalla helmi- ja maaliskuussa. Ilmoittautuminen ja tieto luentomaksuista linkeissä. Lisäksi tammikuussa alkaa Turun yliopiston kaupunkikaljat – keskustelusarja.

Turun yliopiston kaupunkikaljat – Oikeus kaupunkiin

to 29.1.2026 klo 18 – 20,Historian luokka,  Ravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku

https://blogit.utu.fi/kultva/events/kaupunkikaljat-keskustelusarja-alkaa-to-29-1-2026-klo-18-00-20-00-ravintola-koulu-historian-luokka/

Oikeus kaupunkiin (Right to the city) on käsite, joka korostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämistä kaupungeissa. Kaupunkikaljojen ensimmäisessä alustuksessa professori Päivi Kymäläinen ja projektipäällikkö Riina Lundman pohtivat omien tutkimuksiensa pohjalta mitä kaikkea “oikeus kaupunkiin” voi tarkoittaa.

Rauman moderni arkkitehtuuri ke 11.2

Rauman kansalaisopisto klo 14 – 15:30

Karin kampus, opetustila D353, Aittakarinkatu 10 Rauma
https://uusi.opistopalvelut.fi/rauma/fi/course/13130/

Osuuskauppafunktionalismin ensimmäinen rakennus oli 1931 valmistunut Erkki Huttusen ja Valde Aulangon Rauman Valtakulman liike- ja varastorakennus. Moderneja rakennuksia suunnittelivat Raumalle myös Martti Välikangas, Veijo Martikainen sekä kaupunginarkkitehdit Keijo Valli ja Eero Kari. Uudemmasta rakentamisesta edustavia ovat Raumanmeren koulu, kaupungintalo, valtion virastotalo ja pääkirjasto. Raumalla on myös kiinnostavaa modernia kerrostalo-ja tyyppitalorakentamista.
Luento perustuu Rauma: arkkitehtuuriopas-kirjaan.

Arkkitehtuuriluennot Turun työväenopistolla maaliskuussa

Luentosarja käsittelee arkkitehtuurin historian eri teemoja perustuen Laaksosen kirjoihin ja tutkimuksiin. Kaikilla luennoilla on yhteys Turkuun ja Varsinais-Suomeen, mutta niillä käsitellään koko Suomen teemoja. Kaikki luennot opistotalo, Kaskenkatu 5, Turku

Ti 3.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Historiallisten rakennusten moderni restaurointi

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16381/

Historialliset rakennukset, kuten keskiaikaiset kivikirkot, on kunnostettu nykyajan käyttöön. Turun linnan päälinnan sisätilat ovat 1946 – 1961 toteutettu rekonstruktio. Turkulaiset arkkitehdit, kuten Erik Bryggman, Olli Kestilä, Pekka Pitkänen, Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio ovat olleet restauroinnin keskeisiä kehittäjiä. Miten restauroinneissa yhdistyvät modernin arkkitehtuurin tyyli ja historian kunnioittaminen? Laaksonen on käsitellyt aihetta kirjoissa Turun seudun arkkitehtuuriopas (yhdessä Juri Nummelinin kanssa, 2013) sekä Erik Bryggmanin arkkitehtuuri (2016) sekä Betoni ja modernismi – arkkitehti Pekka Pitkänen 1927 – 2018 (2020).

Ti 10.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Miten suomalaiset puukaupungit säilytettiin

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16382/

Suomen kaupungit olivat 1950-luvulle asti puutalovaltaisia. Esimerkiksi Turun puutaloista suuri osa purettiin vuosien 1955 – 1965 välisenä ajanjaksona. Myös Rauman ja Porvoon kaltaiset puukaupungit olivat uhanalaisia. Mihin puukaupunkien purkaminen pysähtyi? Miten suojelu toteutettiin ja rahoitettiin? Vaikka suomalaisten puukaupunkien säilyttäminen toteutui yhteistyössä pohjoismaiden kanssa, toteutuksessa on myös eroja. Turussa on säilynyt suuria työväen asuntoalueita kuten Portsa, Martti ja Pohjola sekä Nummen, Raunistulan ja Vähä-Heikkilän kaltaisia esikaupunkeja. Seudulla on säilynyt Naantalin vanhakaupunki ja Paraisten Malmi. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt Vanha Rauma on UNESCO:n maailmanperintökohde. Laaksonen on kirjoittanut aiheeseen liittyen kirjat Turun puutalot (2016) ja Rauma : arkkitehtuuriopas (2025)

Ti 17.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Arkkitehti Erik Bryggman (1891–1955)

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16383/

Erik Bryggman oli pohjoismaiden merkittävimpiä arkkitehteja. Uransa alussa hän suunnitteli pohjoismaisen klassismin hengessä useita merkittäviä asuintaloja kuten Brahenkatu 9 ja Atrium Turun keskustaan. Vuosina 1927 – 1929 hän esitteli funktionalismin Suomessa yhdessä Alvar Aallon kanssa. Turun messut vuonna 1929 olivat funktionalismin manifesti. Paraisten siunauskappeli (1929-1930) sijoittuu funktionalismin ja klassismin murrokseen. Muita kansainvälisesti merkittäviä töitä olivat Vierumäen urheiluopisto (1931-1936), Åbo Akademin kirjatorni (1934-1935) ja Sammon talo (1936-1938).
Turun ylösnousemuskappeli (1938 – 1941) vakiinnutti modernismin suomalaiseen kirkkoarkkitehtuuriin. Jälleenrakennuskaudella Pansion laivateollisuuden alue (1946-1948) ja Läntinen rantakatu 21 (1948-1951) toimivat esikuvana nuoremmille arkkitehdeille. Bryggmanin suurin hanke on Tampereella Finlaysonin asuinkortteli Amurinlinna (1949-1955). Honkanummen, Lappeenrannan ja Lohjan siunauskappelit viimeisteltiin Bryggmanin kuoleman jälkeen, joten ne ovat usein jääneet sivuun esittelyistä.

Laaksonen on kirjoittanut Bryggmanista kirjan Erik Bryggmanin arkkitehtuuri (2016). Sen jälkeinen tutkimus on tuonut esille Bryggmanin kansainvälistä merkitystä.

Ti 24.3. klo 18:00–19:30 * Työväenopiston luentosali, 1. krs

Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949–1966

https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/16384/           

Aiemminkin vakava asuntopula kärjistyi Suomessa sodan seurauksena. Valtio alkoi vihdoin vuonna 1949 lainoittaa merkittävästi asuntorakentamista. Modernin asuntorakentamisen kehitystyö 1930- ja 1940-luvuilla alkoi viimein tuottaa hedelmää. Turussa Aravan rahoituksella on rakennettu suuri osa IV ja V kaupunginosan kerrostaloista, runsaasti omakotitaloja sekä Mäntymäen, Luolavuoren ja Iso-Heikkilän varhaiset kerrostalolähiöt. Mitkä ovat niiden yhteydet esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Oulun ja Lahden vastaaviin kohteisiin? Mihin suuntaan Arava ja SAFA pyrkivät ohjaamaan pientalorakentamista rintamamiestalojen jälkeen? Laaksonen kertoo myös suomalaisen asuntoarkkitehtuurin kansainvälisistä yhteyksistä.  Laaksonen on kirjoittanut aiheesta kirjan Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949-1966 (2024).

Åbo svenska arbetarinstitut

Onsdag 25 mars 2026 kl 18 – 19:30, föreläsningssal

Bostadsarkitektur i Åbo och nordiska kontakter

https://uusi.opistopalvelut.fi/abo/sv/course/4329/

Arkitekter och andra i byggbranschen hade täta nordiska kontakter från 1920-talet. Nordisk klassicism syns starkt i Åbos stadsbild både i sten och i trä. Funktionalismen introducerades av Alvar Aalto och Erik Bryggman efter deras täta samarbete med arkitekter i Sverige, Danmark och Norge. Men socialt bostadsbyggande förverkligades i stor skala först efter kriget med Arava-finansiering, och också då var bostadshus från Sverige och Danmark de främsta förebilderna. Kom och ta del av hur Åbos bostadsarkitektur påverkats av de nordiska kontakterna genom årtiondena.

Turkuseuran Ilta taiteen talolla

Turkulaisen modernin arkkitehtuurin kansainvälisyys 19.3 17 – 18:30

Taiteen talo, Nunnankatu 4, Turku, kellarikerros

https://turkuseura.fi/tapahtumat/ilta-taiteen-talolla-turkulaisen-modernin-arkkitehtuurin-kansainvalisyys/

Funktionalismin esilletuojista Erik Bryggman teki 1928 tutustumismatkan Bauhausiin Dessaussa, Frankfurtin uusille asuntoalueille ja Weissenhofsiedlung-näyttelyalueelle Stuttgartissa. Miten pohjoismaiset esikuvat näkyvät esimerkiksi Martin ja Mäntymäen aravataloissa? Aarne Ervin Turun yliopiston päärakennusten keskeinen esikuva on Turun ystävyyskaupungissa – mutta mistä yliopistoon käytiin tutustumassa? Pekka Pitkänen ja hänen kollegansa hakivat esimerkkejä Pyhän Ristin kappelin pohjaksi Sveitsistä – mutta mikä tunnettu arkkitehti inspiroitui betonikappelista?

Turkulaisen modernin arkkitehtuurin kansainvälisyyttä avaa tietokirjailija Mikko Laaksonen, joka saapuu Ilta Taiteen talolla -tapahtumasarjan vieraaksi. Sarjan kevään teemana on kansainvälinen Turku.

Tapahtuma järjestetään Taiteen talon kellaritilassa (Nunnankatu 4). Tapahtuma on maksuton Turkuseuran jäsenille muille 8 euroa. Osallistuminen rahastetaan paikan päällä.

Kuva: Eino Tuompo ja Curt Strehlenert 1948 : Bostadsrättsförening Siljan, Årsta, Tukholma 

Valokuva Mikko Laaksonen