| Villa Solin |
| Erik Bryggman 1927-1928 Tuomari Matti Solinille rakennettu Villa Solin edustaa Bryggmanin arkkitehtuurissa siirtymää Gunnar Asplund-henkisestä klassismista kohti funktionalismia. Aumakattoisen, kaksikerroksisen päärakennuksen edessä sisääntulon puolella on matala, aumakattoinen, saman mittainen piharakennus, jonka läpi sisääntuloakseli kulkee. Pihan puolella on tasakattoinen veranta, jonka kattoa voi käyttää oleskelutilana. Huvilan päärakennuksen ja piharakennuksen yksityiskohdat ovat klassistisia, mutta verannan tyyli lähenee funktionalismia. Klassistisia koristeaiheita on karsittu toteutuksessa, mutta Gunnar Asplundin henkisen klassismin keskeiset aiheet kuten epäsymmetriat ja kaarevat ullakonikkunat ovat jäljellä.  Alakertaan sijoittuvat edustuvat sisätilat, olohuone, ruokailutila ja keittiö sekä kolme huonetta. Olohuone avautuu pihatilaan Crittal Braat – tehtaan valmistaman rauta-lasioven kautta. Eteisaulan lattiat ovat Bryggmanille tyypillisesti tiilisiä. Yläkertaan johtavat suorat Paloma-marmorista tehdyt portaat, jotka vievät holvikattoiseen aulaan. Yläkerrassa on kolme huonetta. Sisätiloissa ovet ovat mustia, listat oliivinvihreitä ja monet seinät stucco lustroa. Huvila on nykyisin Turun kaupungin edustustila, ja siihen liittyy Kimmo Salmelan ja Pia Helinin (Arkkitehtitoimisto Ark’Aboa) 1997 suunnittelema rantasauna, jonka sisustuksen on suunnitellut Assi Sandelin.
Lähteet: Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas, 2013. Helena Soiri-Snellman: Villa Solin Turun Katariinanlaaksossa. Teoksessa Erik Bryggman – arkkitehti – arkitekt – architect, 1991. |
| Vilénin tehdas |
| Erik Bryggman 1938-1940, 1942-1948 Kahteen osaan porrastettu nelikerroksinen teollisuusrakennus on rakennettu useassa vaiheessa. Julkisivut ovat rapattuja ja tehdassalien kohdalla on suuret ikkunat. Kerttulinkadun päädyssä ja porraskäytävien kohdalla aukotukset vaihtelevat. Rakennus on näkyvimmällä paikalla sijaitseva Bryggmanin suunnittelema teollisuusrakennus. Rakennuksen suhde Hämeenkatuun ei ole alkuperäinen, Hämeenkadun ja tehtaan välissä oli aiemmin puutaloja, jotka on purettu 1970-luvulla. Rakennuksessa toimii nykyisin Turun kaupungin työterveysasema, sisustus on muutettu tätä varten 1974-1975. 
Lähde: Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas, 2013 |
| Chemicum |
| Erik Bryggman 1948-1950 Åbo Akademin kemian laitosrakennus Chemicum toteutettiin klassististen kivitalojen hallitsemaan ympäristöön. Roiskerapatun rakennuksen yksinkertaisen hillitty arkkitehtuuri pyrkii liittymään Åbo Akademin Tuomiokirkkotorin rakennuksiin ja Akatemiataloon. Korkeat ikkuna-aukot on kehystetty ja useimpien ikkunoiden alla on kuparipeltiä. Pienet epäsymmetriat ja pienempien ikkunoiden ja aukkojen ryhmät muistuttavat kuitenkin rakennuksen olevan tyyliltään sittenkin modernistinen. Hämeenkadun puoleinen, aumakattoinen siipi on viisikerroksinen. Rakennuksen Akatemiankadun puoleisen siiven yläkerrassa on pulpettikaton alla kaksikerroksinen, parvella varustettu kirjastotila, johon pienemmät ikkunat antavat valoa. P.J.Gylichin 1832 suunnitteleman empirerakennuksen, nykyisen Geologicumin puoleisessa saumaosassa rakennusta on sovitettu klassistiseen tyyliin lisäämällä ikkunoiden alle balusterit. Bryggman on myös muuntanut empirerakennuksen päädyn modernistisemmaksi siirtämällä päädyn ikkunat kolmen ikkunan ryhmäksi Chemicumin puoleiseen laitaan. Rakennukseen liittyi korttelisuunnitelma, jota ei kuitenkaan sellaisenaan toteutettu.  |
| Villa Staffans, Sinapin leirikeskus |
| Erik Bryggman 1945-1946 Villa Staffans -huvila rakentuu kolmesta rakennussiivestä. Keskellä on olohuonesiipi, jonka päällä on korkea pyramidimainen aumakatto, idässä meren puolella makuuhuoneet ja lännessä maan puolella on keittiö ja autotalli. Sisääntulo on olohuone- ja makuuhuonesiiven kulmasta, ja siinä on kaakelivuorattu pylväs. Nykyisin kokoustilaksi muutetussa, palkkikattoisessa olohuoneessa on maisemaikkunan vieressä julkisivussa takka, jonka piippu jakaa julkisivun. Rakennus on rapattu ja sen perustana on epäsäännöllisiä luonnonkiviä. Meren puolella siipien kulmassa olevia avoterasseja kannattavat luonnonkiviset pylväät. Tilajärjestely on huomattavan samankaltainen kuin Villa Nuuttilassa. Huvilaan liittyy yksinkertainen rantasauna. Huvila on toiminut 1951–1959 Kakskerran pappilana ja sen jälkeen seurakuntien Sinappi - leirikeskuksena. Se on peruskorjattu 1992-1993 ja 2003-2005, suunnittelijana LPR-arkkitehdit.  Lähde: Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas, 2013. Lainattu tekijän luvalla. Linkki: http://leirikeskus.turunseurakunnat.fi/portal/fi/sinappi
|
| Turunmaan sairaala |
| Erik Bryggman 1948-1954 Turunmaan sairaalan rakentaminen käynnistyi Ruotsin Punaisen ristin Turunmaan saariston lasten terveydenhuollon kehittämiseen lahjoittamilla varoilla. Hanke laajeni sairaanhoitokeskukseksi, mutta ensimmäisenä toteutettiin lastenosasto ja synnytysosasto. Roiskerapatun rakennuksen arkkitehtuuri on Bryggmanin myöhäisille töille tyypillistä. Eri toiminnot on jaettu, porrastettuihin siipiin Sirkkalankadun ja Kaskenkadun varressa, joita yhdistää sisääntuloaula. Rakennukset ovat harjakattoisia ja niitä jäsentävät Sirkkalankadun puolella poikkipäädyt ja sisääntulokatos. Rakennuskompleksia hallitsee Kaskenkadun puolella oleva kahdeksankerroksinen torni, jossa oli alempana hoitajien asuntola ja ylempänä suurempia asuntoja. Sairaala on toteutettu useassa vaiheessa. Sirkkalankadun puoleinen siipi toteutettiin alun perin kaksikerroksisena, mutta korotettiin kolmikerroksiseksi. Sisäpihalla on erillinen lastenkotirakennus. Kaskenkadun puoleisen kaksikerroksisen lisäsiiven on suunnitellut 1984-1985 Sigvard Eklund.  Bryggman suunnitteli samaan aikaan myös Mäntän aluesairaalan (1945-1953) ja Läntisen Uudenmaan piirisairaalan Tammisaaressa (1947-1952). Lähteet: Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas, 2013. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy. Turunmaan sairaala lähiympäristöineen. Rakennushistoriaselvitys, 2010. |
| Pansion Laivateollisuuden asuinalue |
| Kuvaus Pansion Laivateollisuuden yhtenäisen asuinalueen merkitys perustuu erityisesti asemakaavan, yksittäisten rakennusten ja niiden viimeisteltyjen yksityiskohtien muodostamaan kokonaisuuteen. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema alue on toisen maailmansodan jälkeisen asuinaluesuunnittelun tärkeä edustaja. Pansion laivateollisuuden asuinalue muodostuu 42:sta 1940-luvun lopulla rakennetusta puisesta asuinrakennuksesta. Sekä alueen kokonaissuunitelma että käytetyt pientalotyypit ovat arkkitehti Erik Bryggmanin käsialaa. Ainoastaan virkamies- ja insinööriasuinalueen suunnitelmat eivät täysin toteutuneet. Talot on sijoitettu korkeuskäyrien mukaan yhteisen, sosiaalisia tarkoituksia palvelevan keskuksen ympärille.  Puurakenteiset pientalot ovat A. Ahlström Oy:n sarjavalmistetta. Asuntotyyppinä on kaksi huonetta ja keittiö erillistalona tai 2-4 perheen asuinrakennuksiksi yhdistettynä. Lisäksi alueelle on rakennettu myös kaksi ns. insinööritaloa, joissa asuntokoko on suurempi. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluva ruokalarakennus sijaitsee myös alueella. Bryggmanin suunnittelemien rakennusten lisäksi Valmetinkadun varteen on samanaikaisesti rakennettu kahdeksan kaksikerroksista asuinrakennusta sekä neljä kolmikerroksista asuinkerrostaloa. Ne ovat ulkoasultaan yhtenäiset muun asuinalueen kanssa. Historia Sotakorvausteollisuutta palvelemaan perustettiin 1945 laivaveistämö Oy Laivateollisuus Ab. Yritys rakennutti 1946-1948 työväestölleen asuntoalueen Pansion kaupunginosaan, joka oli liitetty Raisiosta Turkuun 1931. Asuinalueen kokonaissuunnitelman teki arkkitehti Erik Bryggman, joka kehitti alueelle myös sarjavalmisteisen talotyypin. Asuinalueen asemakaava vahvistettiin 1947. |
| Hospits Betel -hotelli ja Atrium talo |
| Kuvaus Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema asuintalo Atrium ja sitä vastapäätä oleva hotelli Hospits Betel ja Betel-kirkon kellotapuli muodostavat kaupunkitaiteellisen kokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.
Yliopistokadun ja Kristiinankadun kulmassa oleva kolmikerroksinen As. Oy Atrium on porrastettu rinteeseen. Rakennuksessa on 1920-luvulle tyypillisiä klassistisia koristeaiheita ja kahden ylimmän osan sisäänkäyntejä suojaavat pylväskatokset. Atriumia vastapäätä on Bryggmanin suunnittelema Hospits Betelin kiinteistö. Sen liittää Betel-kirkkoon rinteen päätteenä oleva Bryggmanin suunnittelema korkea kellotorni.
Myös Hospits Betel on yleishahmoltaan 1920-luvun klassismia, mutta se on pelkistetympi rakennus, jonka yksityiskohdissa, parvekkeissa, sisäänkäynnin lipassa ja alkuperäisessä sisustuksessa on nähtävissä funktionalismin vaikutus. Yhdessä rakennukset ja kellotorni muodostavat arkkitehtonisesti korkeatasoisen, italialaishenkisen kaupunkitilan.
Historia
Asuinkerrostalo As. Oy Atrium rakennettiin vuosina 1926-1927 arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan. Bryggman voitti 1927 arkkitehtikilpailun Turun lähetysseuran liike- ja hotellirakennuksesta Hospits Betelistä kadun toiselle puolelle ja rakennus valmistui 1929. Bryggmannin suunnittelema kellotorni liittyy 1906 rakennettuun arkkitehti Fritiof Strandellin suunnittelemaan Betel-kirkkoon, joka siirtyi 1983 Suomen Adventtikirkon Suomalaisen piirikunnan omistukseen. Kellotorniin 1990 tehty lämpörappaus hävitti valitettavasti sen yksityiskohdat.
Asuinkerrostalon kanssa samaan kortteliin rakennettiin myös Erik Bryggmanin suunnittelema Sammon talo 1937-1938 (kilpailu 1936), jota korotettiin 1951-1953.
Lisätietoa
Modern Movement Scandinavia. Vision and reality. docomomo - Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden. docomomo - Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden. Fonden til Udgivelse af Arkitekturtidskrift B. Århus 1998. |
| Åbo Akademin kirjatorni |
| Kuvaus Kuutiomainen Kirjatorni kuuluu suomalaisen funktionalismin klassikoihin sileäksi rapattuine suurine valkoisine seinäpintoineen, litteine kattoineen, jossa sijaitsee kuutiomainen rakennelma tuuletusjärjestelmää sekä hissikoneistoa varten, erityisine ikkunoineen, jotka päästävät lävitseen sopivasti valoa seitsemään kerrokseen sekä neljään ylimpään kerrokseen siivouskäyttöön rakennettuine parvekkeineen. Valkoiseksi rapattu näkyvä savupiippu korostaa entisestään rakennuskokonaisuuden kuutiomaisuutta. Kirjatorni rakennettiin keskiaikaisen piispantalon tontille. Rakennuksen pohja-ala on 19x14 metriä, ja rakennus on 20 metriä korkea. Rakennus sijoitettiin keskelle korttelia sen takia, että ajateltiin kirjaston lisärakennuksen nousevan myöhemmässä vaiheessa Kirjatornin ja Tuomiokirkkokadun väliin.  Vuonna 1938 Kirjatornin ulkoasu muuttui, kun katolle entisen kattorakennelman viereen rakennettiin pieni tähtitieteellinen observatorio kupoleineen.
Historia
Uusi korkeakoulu Åbo Akademi aloitti toimintansa vuonna 1918, ja aluksi se käsitti humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan. Valtiotieteellinen ja kemiallis-teknillinen tiedekunta aloittivat toimintansa vuosina 1920-21 ja teologinen tiedekunta vuonna 1924. Handelshögskolan vid Åbo Akademi aloitti toimintansa vuonna 1927 itsenäisenä yksikkönä. |
| Kellonsoittajankatu 8 |
| Kuvaus Kerrostalo Kellonsoittajankadulla on toinen hankkeista, joissa Bryggman työskenteli yhdessä arkkitehti Ilmari Ahosen kanssa. Klassista komeutta henkivä talo on suunniteltu pian Brahenkatu 9:n jälkeen ja sisältää pienempiä asuntoja.  Karttalinkki |
| Kåren |
| Kuvaus Bryggman sai Åbo Akademin opiskelijakunnalta keväällä 1935 tehtäväksi suunnitella kokoontumistilat Hämeenkadun ja Vartiovuoren rinteen välille. Hän suunnitteli juhlasalin oheistiloineen katuun nähden suoraan kulmaan. Salin länsi-ikkunoista on näkymä vehreään puistoon. Bryggman onnistui liittämään vuosisatoja vanhan holvikellarin osaksi uudisrakennusta juhlasalin takakulmaan. Juhlasali vihittiin vuonna 1936. Valkoinen rakennus edustaa varsin pelkistettyä funktionalismia. Uudisrakennuksen aulasta oli käynti kadun suuntaiseen puutaloon, jossa oli opiskelijakunnan muita tiloja. Kun puutalo paloi pari vuotta myöhemmin, suunniteltiin tontille laajennus. Rakennustöihin päästiin vasta sotien jälkeen ja ruokasalin, kokoushuoneita ja opiskelija-asuntoja sisältävä osa Kårenin taloa valmistui vuonna 1950. Uudemman rakennusosan henki on selvästi erilainen - se edustaa sodanjälkeistä ns. romanttista funktionalismia, johon kuuluu monentyyppisiä pintakäsittelyjä sekä koristeellisia yksityiskohtia esimerkiksi portaiden ja parvekkeiden kaiteissa. Uudemman osa julkisivu on keltainen ja karheaksi rapattu. Bryggmanin arkkitehtitoimisto oli joitakin vuosia Kårenin uudemman osan ullakolla.  Karttalinkki |
| Läntinen Rantakatu 21 |
| Kuvaus Kerrostalo osoitteessa Läntinen Rantakatu 21 on vain osa korttelisuunnitelmaa, jonka Bryggman oma-aloitteisesti laati 1940-luvun lopulla saatuaan kyseisen talon suunnittelutehtävän. Hän olisi mielellään nähnyt kokonaisen ryhmän samantapaisia, parvekejulkisivuiltaan taiteltuja taloja, joiden kaikista asunnoista olisi ollut viehättävä näköala Aurajoelle. Läntinen Rantakatu 21 toteutettiin 1940–50-lukujen vaihteessa; lisää asuintaloja rakennettiin 1960-luvulla. Bryggman asui tässä osoitteessa elämänsä loppuvuodet ja siirsi sinne myös toimistonsa. Talo edustaa samanhenkistä romanttista funktionalismia kuin Kårenin toinen vaihe: liuskekivipintoja, karheaa rappausta ja siroja parvekekaiteita.  Karttalinkki |
| Ylösnousemuskappeli |
| Kuvaus Turun hautausmaa on Helsingin Hietaniemen ohella kulttuurihistoriallisesti merkittävin hautausmaa Suomessa. Hautausmaa ilmentää hautausmaa-, muistomerkki-, siunauskappeli- ja puistosuunnittelun ihanteita 1800-luvun alusta nykypäivään. Arkkitehti Erik Bryggmanin piirtämä Ylösnousemuskappeli on pohjoismaisen romanttisen funktionalismin edustaja ja kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Arkkitehti Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli on 1960-luvun konstruktiivisen betoniarkkitehtuurin keskeisiä kohteita.  Historia Ylösnousemuskappeli toteutettiin 1938 pidetyn arkkitehtikilpailun kolmen parhaan ehdotuksen laatijoiden kesken pidetyn uusintakilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan. Rakennustyö alkoi 1939, mutta keskeytyi talvisodan ajaksi ja kappeli valmistui keväällä 1941. Kappelin tilat olivat riittämättömät, joten uudesta kappelista järjestettiin suunnittelukilpailu 1963. Sen voittanut arkkitehti Pekka Pitkäsen ehdotus valmistui 1967. Karttalinkki |
