Erik Bryggman, kiteytyneen ihmisyyden arkkitehti

Erik Bryggman (1891-1955) asui suurimman osan elämästään Turussa. Hän syntyi tullimiehen perheen kuopuksena ja kävi koulua Turun piirustuskoulussa. Arkkitehdiksi Erik opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä vuosina 1910-16, jonka jälkeen hän työskenteli pääkaupungin arkkitehtitoimistoissa.

Turkuun Bryggman palasi vuonna 1921 ja parin vuoden kuluttua hän pystyi jo avaamaan oman arkkitehtitoimiston. Toimisto pysyi tarkoituksellisesti pienenä, työvoimaa oli enimmilläänkin neljä-viisi henkeä. Bryggman osallistui ahkerasti ja usein menestyksekkäästi arkkitehtuurikilpailuihin. Toimeksiantoja tuli monipuolisesti pienistä suuriin: kesähuviloista oppilaitoksiin, sairaaloihin, teollisuusrakennuksiin ja kokonaisiin asuinkortteleihin. Kaiken tämän lisäksi Bryggman suunnitteli myös muistomerkkejä ja sankarihautausmaita.

 

Bryggmanin suunnittelema Hospits-Betel Turun Yliopistonkadulla. Talossa toimii arkkitehdin mukaan nimetty ravintola


Suurin osa Erik Bryggmanin toteutetuista suunnittelukohteista on Turun seudulla. Muualla Varsinais-Suomessa kohteita on jonkin verran, muualla Suomessa taas melko vähän. Tunnetuimpia kohteita Turussa ovat Ylösnousemuskappeli, Åbo Akademin Kirjatorni, asuinkerrostalo Atrium sekä Hotelli Hospits Betel (nyk. Scandic Plaza). Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa (RKY, 2009) mainitaan Bryggmanin suunnittelemia rakennuksia kahdeksassa kohtaa. Osaan näistä ympäristöistä sisältyy useita eri rakennuksia, kuten Turun seudun huvilat sekä Laivateollisuuden asuinalue Turun Pansiossa.


Bryggman tavoitteli onnellisuutta hyvin tehdystä työstä, ei julkisuudessa olosta. Aulis Blomstedt arvioi Bryggmanin merkitystä muistokirjoituksessa 1955: ”Kaikki mihin hän kosketti alkoi elää. Arkisin rakennustehtävä, halpa-arvoisin materiaali järjestyi hänen taikomanaan jonkinlaiseksi kiteytyneeksi ihmisyydeksi, jota meidän on mahdoton määritellä. Arkkitehtuurin salainen kukka oli auennut.”


Erik Bryggman ja sairaanhoitaja Agda Grönberg (1892-1960) avioituivat 1917. Lapsia heillä oli kolme, Erik (s. ja k. 1918), Carin (1920-93) ja Johan (1925-94). Lapsenlapsia ei ole. Perhehauta sijaitsee Turun hautausmaalla aivan Ylösnousemuskappelin edustalla.

Lähde: vstaide.fi