Carin Bryggman, sisustusarkkitehti
Carin Bryggman (1920-1993) oli turkulainen sisustusarkkitehti, Erik ja Agda Bryggmanin tytär. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (sittemmin Taideteollinen oppilaitos) Helsingissä 1940-44 ja työskenteli tukholmalaisissa arkkitehtitoimistoissa 1945-48. Sotavuosien jälkeen Ruotsissa työskenteli huomattava määrä suomalaisia suunnittelijoita, etenkin naispuolisia. Suomeen palattuaan Carin Bryggman perusti oman toimiston vuonna 1949 ja teki ammatillisen elämäntyönsä enimmäkseen Turussa, osittain yhteistyössä isänsä kanssa. Hän oli ammatillisesti aktiivinen 1990-luvun alkuun saakka.

Arkistoidun aineiston perusteella laaditussa työluettelossa on kaikkiaan yli 450 työtä. Carin Bryggman pystyi luomaan huomattavan uran aikana, jolloin naispuolisten suunnittelijoiden omat toimistot olivat edelleen harvinaisia.

Carin Bryggman suunnitteli isänsä kanssa Turun linnan restaurointia 1940-luvun lopulta lähtien. Kaikkiaan hän oli linnan sisustusarkkitehti yli 40 vuotta suunnitellen sinne runsaasti kiinto- ja irtokalusteita sekä valaisimia. 1950-luvun alussa hän työskenteli isänsä kanssa Kåren-hankkeessa. Turun Sibelius-museon sisustuksen hän suunnitteli 1960-luvulla, samoin kuin Åbo Akademin kauppakorkeakoulun sisustuksen. Suomen Tukholman-suurlähetystön viinikellarin ja saunaosaston kalusteet hän suunnitteli 1970-luvulla.

Julkisten tilojen toimeksiantoja oli vuosikymmenien mittaan laaja skaala: hotelleja, ravintoloita, kahviloita, apteekkeja, myymälöitä, pankkeja, toimistotiloja ja näyttelyitä. Historiallisesti merkittäviä rakennusten sisustussuunnittelutehtäviä oli muitakin kuin Turun linna, mm. Turun Akatemiatalo ja arkkipiispan virka-asunto. Carin Bryggman suunnitteli myös yksityisasuntojen ja huviloiden sisustuksia ja kalusteita.

Isänsä kuoleman (1955) jälkeen Carin Bryggman joutui toimimaan oman ilmaisunsa mukaan ”Bryggman-poliisina” eli huolehtimaan siitä, ettei isän suunnittelemia kohteita muutettu sopimattomasti.

Carin Bryggmanille myönnettiin useita kunnianosoituksia. Hän sain Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkin v. 1961. Valtion taideteollisuuspalkinnon hän sai 1982. Svenska kulturfondenin palkinto myönnettiin 1986. Samana vuonna hänestä tuli SIOn (Sisustusarkkitehdit SIO, ammatillinen järjestö) kunniajäsen. Vuonna 1987 hän sai Varsinais-Suomen liiton myöntämän Aurora-mitalin. Turun kaupungin taidepalkinnon hän sai 1990.

Carin Bryggman laati v. 1988 testamentin, jonka mukaan tuli muodostaa Inredningsarkitekt Carin Bryggmans och professor Erik Bryggmans fond vuorovuotisten apurahojen myöntämiseksi nuorelle arkkitehdille ja sisustusarkkitehdille. Rahastoa hallinnoi Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA). Apurahoista päättävät vuorotellen SAFA ja SIO. Suunnitelma-arkistonsa hän jätti Turun maakuntamuseolle. Carin Bryggman asui isänsä suunnittelemassa kerrostalossa Brahenkatu 9 (rak. 1923-24). Hän oli avioliitossa sisustusarkkitehti Uolevi Nuotion kanssa 1952-61 (er.). Heillä oli avioliiton ajan yhteinen suunnittelutoimisto. Liitto oli lapseton.