Uutiset
  • Bryggman-seura retkeili Vierumäelle ja Kymenlaaksoon
  • Vierumäen urheiluopisto
     
    Bryggman-seura järjesti elokuun puolivälissä kaksipäiväisen opintoretken kahteen Erik Bryggmanin suunnittelemaan kohteeseen sekä Kymenlaakson teollisuuspaikkakunnille. Mukana oli noin 20 matkalaista. Ensimmäisenä retkipäivänä vierailtiin Lohjan Metsolan siunauskappelissa, joka oli Bryggmanin viimeisiä suunnittelutöitä ja kesken hänen kuollessaan. Lohjalta jatkettiin Vierumäen urheiluopistolle, missä saatiin opastus päärakennuksessa ja yhdessä opettajien asuintaloista. Bryggman sai Vierumäen suunnittelutehtävän voitettuaan arkkitehtuurikilpailun.
     
    Toisena retkipäivänä tutustuttiin Verlan tehdasmuseoon, joka on Unescon maailmanperintökohde. Verlan jälkeen tutustumiskohteina olivat Voikkaan ja Kuusankosken teollisuusmiljööt, joissa on runsaasti 1900-luvun alkupuolen kiinnostavaa arkkitehtuuria, suunnittelijoina mm. Selim Lindqvist, Bertel Liljeqvist, Armas Lindgren, Walter Thomé ja Gunnar Asplund. Kymenlaakson kohteissa oppaana oli kulttuurineuvos Eero Niinikoski, joka oli keskeinen toimija, kun Verlan tehdas nostettiin maailmanperintökohteiden joukkoon.
  • Erik Bryggmanin suunnittelemien rakennusten omistaminen, ylläpito ja korjaaminen pe 24.11 klo 17-18.30
  • Bryggman-seuran paneelikeskustelu  

    Hotelli Scandic Plazan (ent. Hospits Betel) kokoushuone Henrik Yliopistonkatu 29, Turku.

    Panelisteina ovat arkkitehti Sakari Himanen, rakennustutkija Kaarin Kurri, sisustusarkkitehti Assi Sandelin, kiinteistösijoittaja Hannu Laine ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Terttu Virmavirta. Keskustelua johdattelee Bryggman-seuran puheenjohtaja Maarit Kaipiainen.

  • Chie 200 - näyttely Turun pääkirjaston aula, 3.6 - 28.6.2016


  • Näyttely Georg Theodor Polychron Chiewitzistä, joka nousi laivasta Turussa 1851 tyhjin taskuin ja päätyi Turun kaupunginarkkitehdiksi 1860.

    Georg Theodor Chiewitzin (1815-1862) esivan­hemmat muuttivat Ruotsiin 1600-luvulla. Chiewitz valmistui Kuninkaallisen Taideakatemian arkkitehtikoulusta kuusitoistavuotiaana.

    Vuodesta 1834 vuoteen 1840 Chiewitz vietti ulko­mailla “Ruotsin rautateiden isän”, kreivi von Rosenin apurina ja yksinkin toimien. Kotiuduttuaan Tukholmaan loppuvuodesta 1840 Chiewitz sai viran Taideakatemian käytännön rakennustaidon opettajana.

    Vuonna 1846 Chiewitz solmi kumppaninsa kanssa sopimuksen 128 000 ratapölkyn toimittamisesta Saksaan Mecklenburgin rautatieyhtiölle. Pölkkyjen toimitus kyllä onnistui mutta riitaa tuli takaajina toimineiden liikemiesten kanssa. Svean hovioikeus tuomitsi Chiewitzin maaliskuussa 1851 konkurssirikoksesta kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ja menettämään kansalaisoikeutensa. Tuolloin Chiewitz oli jo turvalli­sesti Suomessa.

    Maassa oli huutava pula pätevistä suun­nittelijoista ja Chiewitz palkattiin tuota pikaa Helsingin Intendenttikonttorin avustavaksi arkkiteh­diksi ja vuotta myöhemmin lääninarkkitehdiksi Turun ja Porin lääniin. Vuodesta 1860 hän hoiti myös Turun kaupunginarkkitehdin virkaa.

    ***

    Näyttelyn on koonnut Matti Huusari.

    Kuva: Reuterin talo, G.T.P Chiewitz & Frans Lüchou 1861

  • Kyltti kiinnitettiin Hospits Betelin seinään 25.11
  • Bryggmanin suunnittelutyöstä kertova kyltti paljastettiin Erik Bryggmanin 1927-1929 suunnitteleman Hospits Betelin, nykyisen hotelli Scandic Plazan edustalla, Yliopistonkatu 27, ke 25.11. klo 12. Tilaisuudessa pidettiin lyhyet puheenvuorot sekä seuran että hotellin puolesta.


    Kuvia Hospits Betelistä ja rakennuksen historia tässä linkissä:

    Kuva: Bryggman-seuran puheenjohtaja Maarit Kaipiainen ja hotellin johtaja Mikko Henriksson kiinnittävät kylttiä

  • Suomalainen rivitalo työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi ti 12.5 klo 18
  • Professori emerita Riitta Nikula, taidehistoria, Helsingin yliopisto

    Mikron luentosali, Kiinamyllynkatu 13, Turku

     

    Kirjan esittely SKS:n sivulla:
    https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=3022

     

    "Runsaasti kuvitettu tietokirja tarjoaa nostalgisen aikamatkan asumisen ja arkkitehtuurin historiaan. Teos esittelee vuosina 1900–1960 rakennettuja rivitalokohteita eri puolella Suomea, Espoon Tapiolasta Rovaniemen Korkalorinteeseen. Kirja on kattava opas asuntoalueille, joilla viihtyvät niin luonnonystävät kuin lapsiperheetkin.

    Mukana on tunnettujen arkkitehtien, kuten Hilding Eklundin ja Alvar Aallon suunnittelemia yhdyskuntia sekä huomiotta jääneitä idyllejä. Teos piirtää kuvan suomalaisen asuntopolitiikan muutoksista ja eurooppalaisista suuntauksista, joiden myötä suomalainen rivitalo muuttui vaiheittain työnväen asunnosta keskiluokan standardikodiksi"

    Luennon järjestävät yhteistyssä Bryggman-seura ry ja Turun yliopiston kulttuurihistoria


    Ennen luentoa pidetään Bryggman - seuran ylimääräinen vuosikokous klo 17.30, jossa käsitellään seuran tilinpäätös.

     

Sivu 1 / 4 > >>