Bryggman-seura
Bryggman-seura ry perustettiin huhtikuussa 2010. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Bryggman-instituutin valistus-, koulutus- ja tutkimustoimintaa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan omin hankkein sekä läheisessä yhteistyössä Bryggman-säätiön ja -instituutin kanssa.

Toiminta

Yhdistys harjoittaa yhteistoimintaa muiden arkkitehtuurista, rakentamisesta ja rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneiden yhdistysten kanssa. Yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa sekä muuta tiedotus- ja valistustoimintaa. Se voi myös järjestää talkoita ja seminaareja sekä muita Bryggman-säätiön ja -instituutin tarkoitusperiä edistäviä tapahtumia, retkiä ja opintomatkoja. Lisäksi se voi myöntää stipendejä ja avustuksia sekä toimia muutenkin arkkitehtuuriin, rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvan kiinnostuksen ja innostuksen herättämiseksi.

Jäsenyys

Ystäväyhdistyksellä voi olla kahdentyyppisiä jäseniä. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 20 €/vuosi.



Suunnittelijalaatat

Bryggman-seuran tavoitteena on nostaa esiin Erik Bryggmanin suunnittelemia rakennuksia kiinnittämällä vuosittain laatan yhden rakennuksen julkisivuun. Näkyvälle paikalle kiinnitettävän laatan aiheena on arkkitehti Ola Laihon Bryggmanin suunnitelman mukaan piirtämä puu ja siihen kaiverretaan Erik Bryggmanin nimi sekä rakennuksen nimi ja valmistumisvuosi.

Suunnittelijalaatan tarkoituksena on edistää Bryggmanin tunnettuutta niin kaupunkilaisten kuin matkailijoiden keskuudessa. Ensimmäinen laatta kiinnitettiin vuonna 2012 yhteistyössä Turun kaupungin kanssa konsernihallinnon käytössä olevaan Sampo-taloon. Laatan suunnitteli arkkitehti Caterina Casagrande-Mäkelä

2012 Sampo-talo, 1938, Yliopistonkatu 27a

2013 Asunto Oy Brahenkatu 9, 1924

2015 Hospits Betel, 1929, Yliopistonkatu 29

2017 Asunto Oy Läntinen Rantakatu 27, 1951

2019 Chemicum, 1951, Akatemiankatu 1

2020 Ylioppilastalot, A-talo 1952, Rehtorinpellonkatu 4

2023 Asunto Oy Atrium, 1927, Yliopistonkatu 27b


Säännöt

Bryggman-seura ry – Bryggmansällskapet rf, säännöt

 

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Bryggman-seura ry – Bryggmansällskapet rf ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksen pöytäkirjakieli on suomi.

 

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

 

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin valistus-, koulutus- ja tutkimus­toimintaa sekä vaalia Erik Bryggmanin ja Carin Bryggmanin suunnitteluperiaatteiden arvoja.

 

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan omin hankkein sekä toimien läheisessä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi

-       harjoittaa julkaisutoimintaa sekä muuta tiedotus- ja valistustoimintaa

-       järjestää talkoita ja seminaareja sekä olla mukana järjestämässä muiden samaa tarkoitusta edistävien yhteisöjen tapahtumia

-       järjestää opintomatkoja jäsenilleen

-       myöntää stipendejä ja avustuksia rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin tutkijoille ja toimijoille

-       toimia muutenkin vastaavalla tavalla arkkitehtuuriin, rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvan kiinnostuksen ja innostuksen herättämiseksi ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseksi.

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

-       järjestää maksullista tarjoilua omissa ja yhteistyökumppanien tilaisuuksissa

-       myydä kannatustuotteita

-       järjestää keräyksiä ja arpajaisia asianmukaisin luvin

-       hakea ja vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

 

Yhdistys ei pysyvästi hallinnoi kiinteää omaisuutta.

 

Yhdistys ei tavoittele toiminnassaan voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua sen toimintaan osallisille.

 

Yhdistys harjoittaa yhteistoimintaa muiden arkkitehtuurista, rakentamisesta ja rakenne­tusta ympäristöstä kiinnostuneiden yhdistysten kanssa.

 

3 § Jäsenet

 

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

 

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

 

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

 

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

 

4 § Jäsenen eroaminen tai erottaminen

 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmak­sunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistyk­seen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomat­tavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

5 § Liittymis- ja jäsenmaksu

 

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

 

6 § Hallitus

 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä sekä 4 varajäsentä.

 

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Jäsenten kausi on kaksi toimikautta niin, että puolet hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuoroisia. Valitta­essa hallitusta ensimmäistä kertaa ratkaistaan erovuoroisuudet arvalla: puolet jäsenistä ja varajäsenistä saa tällöin yhden toimikauden mittaisen kauden.

 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulko­puoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Puheenjohtajaksi voidaan valita sama henkilö enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä, kuitenkin niin, että toinen allekirjoittajista on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

 

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnan­tarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

 

9 § Yhdistyksen kokoukset

 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puhe­oikeus.

 

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mieli­pide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

 

11 § Vuosikokous

 

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

 1. kokouksen avaus

 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto

 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämi­sestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle

 9. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja

 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsitel­täväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

 

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.