Erik Bryggman ja aikalaiset IV ja V kaupunginosissa

Ti 30.5 klo 17-19

Kierroksella tutustutaan IV ja V kaupunginosien arkkitehtuuriin: Bertel Jungin asemakaavaan; Erik Bryggmanin alueelle suunnittelemiin ja sittemmin purettuihin taloihin sekä Bryggmanin aikalaiskollegojen kuten Aulis Blomstedtin, Aarne Ervin ja Turun kaupunginarkkitehtien suunnittelemiin taloihin

Lähtö Sotalaistenaukiolta (Martinkatu 7 ja 11 välissä)

Arkkitehtuurikierros Paraisilla su 4.6 klo 12-14

Kierroksella tutustutaan Erik Bryggmanin suunnittelemaan Paraisten siunauskappeliin (1929-1930),  Paraisten sankarihautaan (1941-1953), Paraisten restauroituun keskiaikaiseen kivikirkkoon, Paraisten Malmin puutaloasutukseen, sekä Erik Bryggmanin suunnittelemaan Paraisten Malmin kouluun (1953) sekä Paraisten muuhun rakennuskantaan.

lähtö Paraisten kirkolta, Kirkkoesplanadi 4

Erik Bryggman, Alvar Aalto ja funktionalismin tulo Suomeen – kävely su 11.6 klo 13-15

Kävelykierroksella tutustutaan Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin 1920- ja 1930-luvun taitteessa suunnittelemiin klassistisiin ja funktionalistisiin rakennuksiin Turun keskustassa. Aalto ja Bryggman esittelivät funktionalismin Suomeen ja toteuttivat Turun messut 1929, jotka olivat funktionalismin merkittävin manifesti Suomessa. Aallon Maalaistentalo, Standardivuokratalo ja Turun sanomien talo sekä Bryggmanin Atrium, Seurahuone sekä Hospitz Betel kertovat siirtymästä pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin. Kierroksen lopuksi käydään Turun messujen paikalla Samppalinnanmäellä. Funktionalismin tuominen Suomeen oli myös designin kannalta ratkaiseva käänne; sekä Aalto että Bryggman suunnittelivat myös huonekaluja ja sisustuksia sekä esittelivät mm. Poul Henningsenin lamput Suomeen.

Aloituspaikka: Turun sanomien talo, Kauppiaskatu 5

Woldemar Baeckman – arkkitehtuurikierros to 15.6 klo 16-18

Woldemar Baeckman (1911-1994) oli yksi Suomen merkittäviä arkkitehteja 1940-luvulta 1970-luvulle. Hän menestyi yhdessä yhtiökumppaninsa Hugo Harmian (1907-1952) kanssa useissa arkkitehtikilpailuissa, mm. Helsingin Hakan korttelin, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Turun säästöpankin talon (Stålarminkatu 2) kilpailussa. Erik Bryggmanin kuoltua hänestä tuli Åbo Akademin arkkitehti, ja hän suunnitteli mm. Åbo Akademin kirjaston laajennuksen (1956-1957), Hämeenkatu 30:n asuintalon (1960-1961), Sibelius – museon (1966-1968) ja Gadolinian (1969).

Kierroksella tutustutaan myös Baeckmanin aikalaisten arkkitehtuuriin, mm. Turun kaupunginteatterin ympäristöön ja Martinmäkeen.

Lähtö Sibelius-museolta, Piispankatu 17

Kierros päättyy Stålarminkatu 2.

Erik Bryggman ja aikalaiset IV ja V kaupunginosissa La 17.6 klo 13-15

Kierroksella tutustutaan IV ja V kaupunginosien arkkitehtuuriin: Bertel Jungin asemakaavaan; Erik Bryggmanin alueelle suunnittelemiin ja sittemmin purettuihin taloihin sekä Bryggmanin aikalaiskollegojen kuten Aulis Blomstedtin, Aarne Ervin ja Turun kaupunginarkkitehtien suunnittelemiin taloihin

Lähtö Martin kirkolta

Kierros uusitaan, koska huonosta säästä johtuvan vähäisen osanoton vuoksi kierros jouduttiin 30.5 peruuttamaan.

Opas Bryggman-instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen

Paikkavaraukset info@bryggman.fi

Opastus suomeksi, pyynnöstä ruotsiksi tai englanniksi

Opas Bryggman-instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen

Kierrosten hinnoittelu: 10 e normaali, 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen.

Oppaalta voi ostaa kirjoja: Erik Bryggmanin arkkitehtuuri 50 e, Turun seudun arkkitehtuuriopas 30 e, Turun puutalot 35 e. Kirjan ostajaa kohden yksi kierrokselle ilmaiseksi.

Vuoden 2017 Bryggman-seminaarin teemana on kirkkoarkkitehtuuri, erityisesti  itsenäisen Suomen ajan modernistinen kirkkoarkkitehtuuri ja sen yhteys reformaatioon.

Turkuun on toteutettu useita merkittäviä modernistisia kirkkoja. Lars Sonckin Mikaelin kirkko (1894-1905) edustaa murrosta kertaustyyleistä jugendiin. Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin Martin kirkko (1932-1933) toteutettiin kirkollisten piirien toiveesta klassistisena, vaikka funktionalismi oli tehnyt jo läpimurtonsa. Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli (1938-1941) oli modernistisen arkkitehtuurin lopullinen läpimurto kirkkoarkkitehtuurissa. Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli (1963-1967)on betoniarkkitehtuurin kansainvälisesti merkittävimpiä töitä. Pitkänen sekä Ilpo Raunio, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen ovat toteuttaneet Turkuun ja Kaarinaan useita seurakuntakeskuksia 1960-luvulta 1980-luvulle. Matti Sanaksenahon 2005 valmistunut ekumeeninen taidekappeli edustaa uudenlaista kirkkoarkkitehtuuria.

Suomalainen modernistinen kirkkoarkkitehtuuri on ottanut vaikutteita myös ulkomailta. Ruotsalainen kirkkoarkkitehtuuri, erityisesti Gunnar Asplundin, Sigurd Lewerentzin ja Peter Celsingin kirkot ovat vaikuttaneet suomalaisiin ratkaisuihin. Myös funktionalismin perustajan Le Corbusierin ajatukset ovat vaikuttaneet kirkkoarkkitehtuuriin.

Modernistinen arkkitehtuuri on vaikuttanut myös historiallisiin kirkkoihin. Useimmat keskiaikaiset kirkot on restauroitu modernistisesti, ja kirkkoarkkitehtuurin restaurointia ovat kehitelleet muun muassa Erik Bryggman, Olli Kestilä, Heikki Havas sekä LPR-arkkitehdit-toimiston Ilpo Raunio, Ola Laiho ja Jaakko Rautanen. Modernien kirkkojen korjaus on sekä tekninen että arkkitehtoninen haaste.

Seminaarin kohderyhmänä ovat arkkitehdit, arkkitehtuurin tutkijat, muut rakentamisen ammattilaiset, seurakuntien ja kirkon ammattilaiset sekä arkkitehtuurista kiinnostunut yleisö.

Seminaari käsittelee erityisesti kirkkoarkkitehtuurin roolia osana itsenäisen Suomen rakentamista sekä reformaation vaikutusta modernistiseen kirkkoarkkitehtuuriin osana perinnettä.

Aiemmat Bryggman-seminaarit:

Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi pe 5.-la 6.2.2016 (150 osallistujaa)

Italia la bella – Italian arkkitehtuurin vaikutus Suomessa pe 13.2.2015 (110 osallistujaa)

Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen pe 7.2.2014 (150 osallistujaa)

Lisätiedot aiemmista: www.bryggman.fi

Ohjelma:

Pe 10.2 Seminaaripäivä

Turun ruotsalainen seurakuntatalo, Aurakatu 18, Turku

10.00 – 12.00

Claes Caldenby, professor, Chalmers, Göteborg

Skönhetens tillflyktsort - Sigurd Lewerentz och Peter Celsings kyrkoarkitektur

Sirkkaliisa Jetsonen, museovirasto

Pääosissa valo ja materiaali - kirkkoarkkitehtuurin teemoja 1950-luvulta 1980-luvulle

11.45 – 13.30 lounastauko

13.15 – 15.00

Matti Sanaksenaho, arkkitehti
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

Antti Pihkala, Yliarkkitehti, Kirkkohallitus

Kirkkorakentamisen muutostrendit ja haasteet 1900-luvulta nykypäivään

15.00 – 15.30 Kahvitauko

15.30 - 17

Tiitta Itkonen, arkkitehti, LPR-arkkitehdit

Anssi Lassila, arkkitehti, Oopeaa-arkkitehdit

Neljä tarinaa, neljä sakraalirakennusta 

La 11.2 Kirkkoarkkitehtuuriekskursio Turussa  10 – 16

Ekskursiopäivänä tutustutaan 1900-luvun aikana suunniteltuihin kirkkoihin eri aikakausilta. Pääoppaana Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksonen.

Kierros alkaa klo 10.00 Mikaelinkirkolta, Puistokatu 16. Kohteet:

Mikaelinkirkko, Lars Sonck 1894-1905

Martinkirkko, Totti Sora & Gunnar Wahlroos 1932-1933

Ekumeeninen taidekappeli, Matti Sanaksenaho 2005

Henrikinkirkko, Pekka Pitkänen, Ola Laiho, Ilpo Raunio, Juhani Pietarinen  1980, laajennus 2010

Ylösnousemuskappeli,  Erik Bryggman 1938-1941

Pyhän ristin kappeli  Pekka Pitkänen 1963-1967

Kierroksella syödään lounas Henrikinkirkolla, joka sisältyy opastusmaksuun. Kierroksella on bussikuljetus Mikaelinkirkko – Henrikinkirkko sekä Pyhän ristin kappelilta klo 15.30 takaisin Turun keskustaan.  Henrikinkirkon ja Pyhän ristin kappelin välillä on noin 2 km kävely hautausmaalla. Sään mukaiset vaatteet ja hyvät kengät.

Opastusmaksu 25 e sisältäen bussikuljetuksen, Ekumeenisen taidekappelin käyntimaksun ja lounaan Henrikinkirkolla. Kierrokselle mahtuu 70 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, yli 50 henkilön sillä varauksella, että saamme vaihdettua kierrosbussin suurempaan.

Ilmoittautuminen

Tarkistus 7.2.2017: jälki-ilmoittautuminen mahdollista info@bryggman.fi sekä seminaaripäivään että ekskursiolle, paikkoja rajoitetusti.

Kerro selkeästi osallistutko: a) seminaaripäivään 10.2, b) ekskursiopäivään 11.2.

Maksa ekskursiomaksu 25 e Bryggman – säätiön tilille FI55 5717 2020 0065 64 mennessä.

Jos osallistut ekskursiolle, ilmoita mahdollisista liikuntaesteistä ja ruoka-aineallergioista.

Valokuva: Honkanummen kappeli, Erik Bryggman 1952-1956, viimeistely Olli Kestilä ja Carin Bryggman. Kuva Mikko Laaksonen

Bryggman-instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen esittelee Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjaa seuraavissa tilaisuuksissa:

Erik Bryggmanin arkkitehtuuri

ti 10.1 klo 14

Tuomiokirkkoseuran nuorekkaat eläkeläiset – kerhon luento

Seurakuntien virastotalon juhlasali, Eerikinkatu 3.

http://www.turunseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/seniorit/tmksrk-seniorit-nuorekkaat-elakelaiset

Erik Bryggman: yhteistyö kuvataiteilijoiden kanssa sekä Läntinen Rantakatu 21 (1948-1951) Turun arava-kerrostalorakentamisen esikuvana.

to 26.1 klo 18

Galleria Joella, Läntinen Rantakatu 21

Bryggman oli opiskellut Turun piirustuskoulussa yhdessä taiteilijoiden kanssa ja liitti moniin hankkeisiinsa taidetta. Läntisen Rantakadun kerrostalo oli esikuva useille Turun kaupungin arkkitehtien asuintalolle. Esitelmä pohjautuu Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjaan.

Erik Bryggman ja Turun teollisuuden arkkitehtuuri 1940-50-luvuilla

to 16.2 klo 10

Me-talo, Hyrköistentie 26

Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjan esittely ja 1940-50-luvunTurun arkkitehtuuria käsittelevän kirjan valmistelua

Tilaisuuksista voi ostaa Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjan 50 e tapahtumahintaan.

Erik Bryggmanin arkkitehtuuri – kirjan kirjoittaja Mikko Laaksonen esittelee kirjaa mielellään, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Turun seudun ulkopuolisissa esittelyissä edellytys on matkakustannusten korvaus. Myös Bryggman-kohteiden esittely kirjan pohjalta on sovittavissa. Yhteystiedot info@bryggman.fi ja 040-7202256

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää nuoren arkkitehdin Bryggman-apurahan 2016 arkkitehti Tuulikki Tanskalle. Apuraha myönnetään Tanskan ansioista algoritmiavusteisen suunnittelun, opetuksen ja tutkimuksen parissa. Apuraha myönnetään lisäksi tutkimuspainotteiseen suunnittelutöiden ohella toteutettavaan projektiin, jonka tavoitteena on kehittää suunnittelijoiden ja tuotannon välistä kommunikointia sekä toteuttaa yhteistyökumppanien kanssa massakustomoitu puurakentamiseen soveltuva tuote.

Apurahan jakoi SAFAn varapuheenjohtaja Janne Teräsvirta 21.10. Turun Linnassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Tuulikki Tanska on suunnittelutoimisto MUUANin perustajaosakas ja algoritmisten suunnittelu- ja tuotantometodien kehitykseen sekä puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti. Hän on työskennellyt Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osastolla tutkimusprojekteissa sekä kehittämässä algoritmisten suunnittelumenetelmien opetusta. Yhteistyössä arkkitehti Toni Österlundin kanssa hän on toteuttanut useita kokeellisia puurakenteita ja paviljonkeja. Tuulikki Tanska työskentelee tällä hetkellä oman toimistonsa lisäksi ALA arkkitehdeillä mm. Helsingin keskustakirjaston suunnittelussa.
– Rakennusalalla voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän digitalisaation ja algoritmisen suunnittelun tarjoamia mahdollisuuksia. Haluan olla mukana viemässä suunnittelun ja tuotannon tehokkuutta parhaalle mahdolliselle tasolle sekä etsiä ratkaisuja suunnittelun ja tuotannon välisen kommunikaation parantamiseksi. Nyt on oikea aika etsiä myös tutkimuksen keinoin uusia rakennustapoja ja alkaa luoda sen mahdollistamaa uutta arkkitehtuuria, Tuulikki Tanska sanoo.

Rakennusala digitalisaation murroksessa
Projekti jatkaa Tanskan diplomityön teemoja keskittyen erityisesti käytännön toteutusprosesseihin. Diplomityössään Tanska tutki geometrisen optimoinnin menetelmiä arkkitehtisuunnittelussa sekä puurakenteiden ongelmakenttää kaksoiskaarevalla muodolla. Tanska sai SAFAn myöntämän nuoren arkkitehdin Wuorio‐palkinnon diplomityöstään diplomityöstäni Geometrisen optimoinnin menetelmät arkkitehtisuunnittelussa - Algoritmiavusteisesti suunniteltu puurakenteinen uimahalli Oulun Linnanmaalle vuonna 2014.
– Mielestäni digitalisaation murroksessa oleva rakennusala tarvitsee arkkitehdin ammattikunnan roolin määritelmän tarkennusta ja arkkitehdin määrätietoista uusien digitaalisten prosessien hallintaa sekä johtamista rakennushankkeissa, Tanska sanoo.

Apuraha jaettiin Nuoren arkkitehtuurin forum - tilaisuudessa, jossa oli 37 osallistujaa. Tilaisuudessa puhuivat myös aiemmin apurahan saaneet Anu Puustinen (Avanto Arkkitehdit) ja Vesa Oiva (Anttinen Oiva Arkkitehdit), jotka kertoivat apurahan jälkeen toteutetuista töistään.