Sibbe 50 kertoo Sibelius-museon nykyisestä museorakennuksesta ja sen suunnittelijasta, Woldemar Baeckmanista, rakennuksen täyttäessä 50 vuotta. Näyttely esittelee arkkitehtuuria, suunnittelua ja tontin historiaa mm. valokuvin, rakennuspiirustuksin ja pienoismallein. Museokävijällä on tänä vuonna myös mahdollisuus nähdä museon atriumpihalle. Näyttelyssä kävijälle annetaan mahdollisuus osallistua ja Sibbe 50 kysyykin, onko nykyinen museorakennus kamala laatikko vai ihana betonitalo.
Woldemar Baeckmanin suunnittelema Sibelius-museo (1966-1968) on raa’an betonin käytön, betonibrutalismin merkittävimpiä rakennuksia Suomessa. Julkisivut on tehty teollisesti valetuista betonilaatoista. Joka laatan pinnassa on muottilaudoituksella muodostettu kuviointi ja ne on sijoitettu abstrakteihin kuvioihin, jotka antavat julkisivulle reliefivaikutelmaa. Konserttisalia, arkkitehdin selostuksen mukaan Sibelius-salia hallitsee neljän betonista valetun hyperbolisen paraboloidin holvikonstruktio. Holveissa on kevyt kuviointi muottilaudoituksesta. Sali on tarkoitettu erityisesti kamarimusiikille ja solisteille. Näyttelytilat on sijoitettu nelikulmaisesti salin ympärille. Näyttelysyvennykset on rakennettu sileästä betonista, lattia on tummanruskeaa kaakelia. Sisustus kuten esittelyvitriinit ja kauniit tuolit on Carin Bryggmanin suunnittelemia.
Baeckman (1911-1994) toimi 1956 alkaen Åbo Akademin arkkitehtina. Hänen merkittäviin töihinsä kuuluvat yhdessä Hugo Harmian kanssa suunniteltu Helsingin kauppakorkeakoulu (1941-1950) ja Kuninkaankartanonkatu 10 Turussa (1942-1950), Helsingin Nya Svenska Läroverket, Lärkan (1962, yhdessä Eero Miikkulaisen kanssa )sekä Åbo Akademille suunniteltu kirjaston laajennus (1956-1958), Sibeliusmuseo ja Gadolinia (yhdessä Helmer Löfströmin kanssa 1969).
Sibbe 50 -näyttelyyn on mahdollista tilata erillinen opastus. Lisätiedot museopedagogilta.
Näyttely on avoinna 1.2.2018-6.1.2019
Lisätiedot: http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/nayttelyt/ajankohtaista/
Sibeliusmuseossa toteutuu myös 5. Bryggman-seminaari, Arkkitehtuuri ja kuvataide 8.-9.2.2018
http://www.bryggman.fi/news/181/124/Bryggman-seminaari-2018-Arkkitehtuuri-ja-kuvataide-8-9-2-2018-Turku/d,Detail/
Viidennen Bryggman-seminaarin aiheena on arkkitehtuuri ja kuvataide. Seminaarissa käsitellään arkkitehtuurin ja kuvataiteen yhteyttä eri näkökulmista – arkkitehtien, taiteilijoiden ja tutkijoiden puheenvuoroina. Seminaari avaa Bryggman-instituutin Arkkitehtuuri ja kuvataide – teemavuoden.
Kuvataide ja arkkitehtuuri ovat olleet usein vuorovaikutuksessa. Ne ovat vaikuttaneet toistensa kehitykseen. Rakennuksiin on usein yhdistetty taideteoksia, myös Turussa.. Monet arkkitehdit ovat toimineet myös kuvataiteilijoina. Arkkitehtuuri on toiminut usein myös kuvataiteen innoittajana.
Seminaaripäivä to 8.2 on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista info@bryggman.fi
Ekskursiosta peritään 20 e ekskursiomaksu, joka sisältää bussikuljetuksen, lounaan ja opastuksen
Ohjelma:
To 8.2 Seminaaripäivä
Sibelius-museo, Piispankatu 17, Turku
HUOM! Paikka vaihtunut
10.00 – 12.00
Prof. Ruth Baumeister, Aarhusin arkkitehtikoulu
Le Corbusier and Asger Jorn: perspectives on art and architecture in post-war Europe
Esitys englanniksi
Arkkitehti Juho Grönholm, ALA-arkkitehdit:
Taidetta ja tekniikkaa
12.00 – 13.30 lounastauko
13.30 – 17 neljä puheenvuoroa
Arkkitehti Jari Auer, Senaatti-kiinteistöt/valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja:Taidetta valtion taloihin ja työpaikoille
Kuvataiteilija Leena Saarto: Valtio+, ja miten keskustelut, luottamus ja riskinotto johtivat vapauteen vankilan muurien sisällä
15 – 1530 kahvitauko
1530
Kuvataiteilija Aarne Jämsä: Helman heilahdus Kehäradalla 2010-2015
Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen: Erik Bryggmanin yhteistyö kuvataiteilijoiden kanssa
Sibeliusmuseossa on esillä Sibbe 50 – näyttely Woldemar Baeckmanin suunnitteleman, 1968 valmistuneen museorakennuksen historiasta.
Ekskursio pe 9.2.2018 9.30 – 16
9:30 Kokoontuminen Kauppatorin tilauslinja-autopysäkillä Ortodoksisen kirkon edessä, Yliopistonkatu
10:00 - 11:00 Ylösnousemuskappeli ja Turun sankarihauta:
Erik Bryggman, Jussi Vikainen, Ennu Oka, Aarne Niinivirta
11:15 Kaarinan kirjasto. IC-98 esittelee ryhmän uutta Kaarinan kirjastotalon Genius Loci - teosta
11:45 Luolavuoren koulun taideteokset: Kati Immonen, Minna-Maija Lappalainen 2008
12:30 Lounas Kåren, Gunnar Clementin maalaus 1947-1950
13:30 Vanhan Suurtorin ja Tuomiokirkon ympäristön julkinen taide:
Kain Tapper: Ajan virta 2000
Maaria Wirkkala: Tiedon häivä 2003
Jan-Erik Andersson: Pehr Kalm revival 2012
Alueen historialliset veistokset, mukaan lukien Erik Bryggmanin sijoittamat Mikael Agricolan ja J.J.Wecksellin muistomerkit.
14:30 Turun kaupunginkirjaston julkiset taideteokset
Ilmoittautuminen info@bryggman.fi
Kerro selkeästi osallistutko: a) seminaaripäivään 8.2, b) ekskursiopäivään 9.2.
Maksa ekskursiomaksu 20 e Bryggman – säätiön tilille FI55 5717 2020 0065 64
Jos osallistut ekskursiolle, ilmoita mahdollisista liikuntaesteistä ja ruoka-aineallergioista.
Seminaaritila on esteetön.
Käytännön ohjeita:
Liikenneyhteydet Sibeliusmuseolla
Sibeliusmuseon, Piispankatu 17, lähellä on hyvin rajoitetusti kadunvarsipysäköintitilaa varsinkin pitkäaikaiseen pysäköintiin, joten suosittelemme saapumista joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä.
Kävelymatka linja-autoasemalta on 800 m, Kupittaan asemalta 1300 m ja Rautatieasemalta 1900 m. Kupittaan asemalta ja rautatiasemalta pääsee molemmilta Tuomiokirkon luokse linjojen 32 ja 42 busseilla, linja-autoasemalta linjojen 2(A,B,C), 6 ja 7 busseilla
Joukkoliikenteen aikataulut
Turkuun: www.vr.fi, www.matkahuolto.fi, www.onnibus.com
Turussa: http://reittiopas.foli.fi
Turun kartta: http://opaskartta.turku.fi
Esteettömyys
Sibeliusmuseoon, ekskursion kohteisiin ja Kårenille on esteetön pääsy. Kiertoajelubussi ei ole esteetön. Pyydämme ilmoittamaan mahdollisista liikuntaesteistä ohjelman soveltamista varten.
Omakustanteinen lounas 8.2
Sibeliusmuseon läheisyydessä on useita lounaspaikkoja, toivomme osallistujen hajautuvan niihin.
Hus Lindman, Piispankatu 15: laadukas buffetlounas
http://www.huli.fi/fi/hus-lindman/
Åbo Akademin opiskelijalounaat (Gadolinia, Kåren, Arken kävelymatkan päässä)
http://www.studentlunch.fi/?year=2018&week=06&day=4
Kårenin lounas 9.2
http://www.studentlunch.fi/?year=2018&week=06&day=5
Ravintola Teini, Uudenmaankatu 1
https://www.ravintolateini.fi/lounaslista/
Delhi Darbar, Hämeenkatu 8
http://www.delhidarbar.fi/fi/lounas
Yangtze, Hämeenkatu 9
https://yangtze.fi/
Samanaikaiset näyttelyt
Turun taidemuseo, auki ma-pe 11-19,
Rut Bryk: taikalaatikko
http://www.turuntaidemuseo.fi/rut_bryk/
Toteutuneita unelmia- ja toteutumattomia
http://www.turuntaidemuseo.fi/toteutuneita_unelmia/
Aboa Vetus – Ars Nova 8. Turku – biennaali, auki ma-pe 11-19
http://www.aboavetusarsnova.fi/fi/nayttelyt/8-turku-biennaali
Wäinö Aaltosen museo: Hannu Väisänen: Anna Ahmatovan neljä huonetta 9.2 alkaen:
http://wam.fi/
Kuva: Kuvanveistäjä Aarre Aaltosen reliefi As Oy Atriumin (Erik Bryggman 1925-1927) seinässä, Yliopistonkatu 27b. Kuvaaja Milla Järvipetäjä
Mikä on taiteen rooli tutkittaessa uusien rakennusten mahdollisuuksia? Voiko museorakennus vaikuttaa taidekokemukseen? Voiko koulurakennus edistää oppimista? Miltä tulevaisuuden kaupunki näyttää arkkitehdin silmin? Miten arkkitehdit ja kaupunkilaiset voivat yhdessä visioida kaupunkitilaa?
Arkkitehtuurimuseon, Bryggman-instituutin sekä Allan ja Bo Hjeltin taidesäätiön puhujavieras on arkkitehti Eero Lundén, Lundén Architecture Company -toimiston perustaja.
Tulevaisuuden kaupunkiarkkitehtuuria -puheenvuorossa Eero Lundén pohtii erityisesti rakentamisen ja arkkitehtuurin tulevaisuutta sekä kaupungistumisen haasteita, valottaa työmenetelmiä sekä esittelee joitain ajankohtaisia arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kohteita.
ARCHITECTURE IN THE FUTURE IN CITIES – HELSINKI
Keskiviikko 8.11.2017 kello 16:30-17:30
Arkkitehtuurimuseo, Kasarminkatu 24
ARCHITECTURE IN THE FUTURE IN CITIES – TURKU
Torstai 9.11.2017 kello 18-19
Maistraatin istuntosali, Brinkkalan talo, Vanha Suurtori
Puheenvuoro on englanninkielinen.
Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen 6.11. mennessä: art@hjeltfoundations.org
Näyttely ”Arkkitehti Gustaf Nyström ja Turku. Viisi taloa – viisi tarinaa” Humanisticum-rakennuksessa, Piispankatu 13, Turku, 28.9.-27.10. Ma-pe klo 9-16 sekä sunnuntaina 1.10. klo 11-16.
Tänä vuonna on kulunut sata vuotta arkkitehti Gustaf Nyströmin kuolemasta.
Arkkitehti, professori Gustaf Nyström (1856–1917) oli yksi merkittävimmistä vuosisadanvaihteen suomalaisista arkkitehdeista. Helsingissä toimineen Nyströmin yhteydet Turkuun olivat monipuolisia. Hän laati Turkuun viisi toteutettua suunnitelmaa, joilla on keskeinen sija Turun rakennushistoriassa: Ernst Dahlströmin asuintalo (Dahlströmin palatsi), Turun kauppahalli, Carl von Heidekenin synnytyslaitos, Turun taidemuseo ja Suomen Pankin Turun konttori.
Nyström teki merkittävän uran arkkitehtuurin opettajana ja hänen oppilaitaan olivat kaikki 1900-luvun alun tunnetuimmat suomalaisarkkitehdit, kuten turkulaiset Frithiof Strandell, Albert Richardtson ja Erik Bryggman.
Gustaf Nyström toimi myös G. A. Petreliuksen lahjoitusrahaston asiantuntijajäsenenä Turun kaupungin kaunistamiskomiteassa. Nyströmin johtamat ja arkkitehtiopiskelijoille tarkoitetut vanhojen rakennusten dokumentointi- ja mittauspiirustusmatkat suuntautuivat usein Turkuun.
Åbo Akademin säätiön Humanisticum-rakennuksessa –Nyströmin vuonna 1894 suunnittelemassa Dahlströmin palatsissa – avattava näyttely esittelee valokuvien, piirustuskopioiden ja kirjallisten dokumenttien avulla Gustaf Nyströmin Turkuun suunnittelemat rakennukset ja kertoo hänen yhteyksistään kaupunkiin. Näyttelyn on suunnitellut Nyströmin arkkitehtuurin asiantuntija, filosofian tohtori Teppo Jokinen.
Näyttelyohjelmaan kuuluu Bryggman-säätiön asiamiehen, Mikko Laaksosen vetämä kävelykierros 30.9. klo 13-15.30. Kierros suuntautuu Nyströmin Turun kohteisiin ja alkaa perhetalo Heidekeniltä, Sepänkatu 3, Turku. Kierros päättyy näyttelyyn Humanistuciumilla. Opastusmaksu 10 e / 5 e alle 18-v, opiskelija, eläkeläinen, työtön.
Näyttely on osa Åbo Akademin säätiön 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyn järjestää Åbo Akademin säätiö ja näyttelyä on ollut tukemassa Taiteen edistämiskeskus ja Bryggman-instituutti.
