
Turun arkkitehtuuri – luennot Turun työväenopistolla
Opistotalo, luentosali Kaskenkatu 5, Turku
Luennot tarkastelevat Turun seudun arkkitehtuurin kehitystä tarkastelemalla nykyisin nähtävissä olevien rakennusten historiallista taustaa ja niihin liittyvää arkkitehtonista ajattelua. Luennoilla opiskelija saa yleiskuvaa Turun arkkitehtuurin keskeisistä vaiheista, rakennuksista ja rakennustyypeistä sekä turkulaisen arkkitehtuurin esikuvista. Runsaaseen valokuva- ja piirrosmateriaaliin perustuvat luennot ovat yleistajuisia ja kaikille soveltuvia.
Talven 2025 luennoissa käydään läpi 1900-luvun arkkitehtuuri toiseen maailmansotaan asti, jugendista funktionalismiin.
Luennoitsija FM, tietokirjailija, Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen
Jugend
Ma 3.2 klo 17 – 18:30
Jugend oli ensimmäinen historiallisten esikuvien jäljittelystä irtautunut arkkitehtuurisuuntaus. Turun katukuvaan Kaskenkadun – Aurakadun akselilla ja Puolalanpuistossa vaikutti erityisesti arkkitehti Frithiof Strandell. Alexander Nyström koulutti oman työnsä ohella esimerkiksi runsaasti puutaloja suunnitelleet rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomanderin. Agronomi, rakennuspiirtäjä Karl Johan Sahlberg toi vaikutteita Chicagosta asti. Mikä ero on Portsan työväenasunnoilla ja keskustaan rakennetuilla kivi-puutaloilla? Missä on Wivi Lönnin ainoa Turkuun suunniteltu rakennus.
1920-luvun klassismi
Ma 10.2 klo 17 – 18:30
Turun katukuvassa 1920-luvun suuret kivitalot ovat näkyvä aihe. Suurkaupunkimaisten talojen koristelussa palattiin klassistisiin aiheisiin, mutta tyyliteltyinä ja niukkoina. Kaupunkiin rakennettiin myös suuria kouluja. Tyyli oli ensimmäinen yhteispohjoismainen tyylivaihe, johon vaikuttivat esimerkiksi Erik Bryggmanin Italian ja Pohjoismaiden matkat. Työväen puutalojen rakentaminen jatkui esimerkiksi Martin ja Mäntymäen alueilla Alexander Nyströmin, J.E.Arolan ja August Karlssonin suunnitelmin.
Funktionalismin esilletulo
Ma 24.2 klo 17 – 18:30
Alvar Aalto ja Erik Bryggman esittelivät funktionalismin Suomessa vuoden 1929 Turun messuilla. Samaan aikaan valmistuivat ensimmäiset funktionalistiset rakennukset. 1930-luvun suuren laman vuoksi rakennustoiminta lähes pysähtyi, vasta vuosikymmenen lopulla päästiin taas rakentamaan suurimittaisemmin. Funktionalismi kehittyi Pohjoismaissa omintakeisiin, myös perinnettä ja historiaa kunnioittaviin suuntiin, jonka pääteos on Ylösnousemuskappeli.
Ilmoittautuminen työväenopiston sivuilla:
https://uusi.opistopalvelut.fi/turku/fi/course/15312/