Uutiset
  • Bryggman – juhlaseminaariin 5.-6.2 osallistui 150 kuulijaa, juhlaan 7.2 120
  • Pauno Narjus esittelee Taideakatemiaa

     

    Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin syntymästä. Bryggman-instituutti järjesti juhlavuoden kunniaksi Bryggman-seminaarin kaksipäiväisenä. Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi – seminaariin 5.-6.2 osallistui noin 150 kuulijaa, joista 50 osallistui järjestetylle käytännön ekskursiolle.

    Perjantain luennot aloitti professori Jacek Dominiczak Gdańskin taideakatemiasta. Hän vertaili Varsovan, Gdańsk and Elblągin vanhojen kaupunkien uudelleenrakentamista toisen maailmansodan jälkeen. Varsovassa tavoitteena oli kloonata vanhat rakennukset ja kaupunki sellaisinaan. Gdańskin hybridimäisessä jälleenrakentamisessa toteutettiin uudelleen rakennusten väliset kaupunkitilat ja julkisivut, mutta itse rakennukset toteutettiin 1950-luvun standardein modernina uudisrakentamisena, kortteleille rakennettiin laajat yhteispihat. Jälleenrakentainen Elblągissa alkoi vasta 1980-luvulla ja rakennuksia rakennettiin uudenlaisina tulkintoina, postmoderneina ”retroversioina”.  Julkisen tilan uudelleenrakentaminen on toiminut  Gdańskissa hyvin, mutta suurille yhteispihoille on tullut uusia ongelmia esimerkiksi turismin ja kauppojen kuljetusten takia. Professori Dominiczak esitteli myös suunnitelmia korttelien kehittämiseksi pihat sulkevilla yhteisrakennuksilla. Lopuksi hän esitti analyysinsa telakka-alueen kytkemisestä Gdańskin vanhaankaupunkiin. Dominiczakin esitelmä liittyi hänen julkaisemiinsa useisiin puolaksi ja englanniksi julkaistuihin Gdańskin historiaa käsitteleviin kirjoihin: http://www.karrenwall.eu/index.php/publikacje

    Ruotsin taideakatemiassa pitkään restaurointitaitoa opettanut professori Fredric Bedoire kytki esitelmässään Erik Bryggmanin Turun linnan restauroinnin historiallisiin restaurointeihin, kuten Eugène Viollet-le-Ducin restaurointeihin Ranskassa sekä Helgo Zettervallin restaurointeihin esimerkiksi Uppsalan Tuomiokirkossa. 1800-luvun restauroijien ajatus oli uudistaa rakennukset niin kuin keskiajan rakennusmestari olisi tehnyt jos käytettävissä olisi ollut nykyaikaista tekniikkaa. Bryggman sovelsi restauroinnissa luovasti moderneja ratkaisuja. Bedoire vertasi Bryggmanin restaurointia myös italialaisen Carlo Scarpan restaurointeihin. Bedoiren esitelmä perustui hänen teokseensa Restaureringskonstens historia (Norstedts, 2013)

    http://www.norstedts.se/bocker/utgiven/2013/Host/bedoire_fredric-restaureringskonstens_historia-inbunden/

     

     

    FT Anna Ripatti kertoi arkkitehti Jac. Ahrenbergin laatimista restaurointisuunnitelmista Turun linnaan. Suunnitelmat oli laadittu Viollet-le-Ducin kaltaisin periaattein, ajatuksena korostaa erityisesti Vaasa-aikaista renessanssiasua. Esitelmän pohjana oli Ripatin väitöskirja Jac. Ahrenberg ja historian perintö – restaurointisuunnitelmat Viipurin ja Turun linnoihin 1800-luvun lopussa  2011.  Kirjan esittely: http://www.glossa.fi/mirator/pdf/ii-2013/jacahrenberg.pdf

     

    Arkkitehti Minna Lukanderin esitelmä ”Talon monta elämää” käsitteli erityisesti 1900-luvun modernististen arkkitehtuurikohteiden, kuten Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnitteleman Lasipalatsin (1936) ja Alvar Aallon Finlandia-talon suojelevia peruskorjauksia. Joskus moderneja rakennuksia korjataan jo toista kertaa. Esitelmässä tuli esille myös Erik Bryggmanin Eino Sjöblomille Pyhtäälle 1941-1947 suunnittelema huvila, jonka olemassaolosta ei aiemmin ollut varmuutta. Toimiston suunnitelmia: http://www.talli.fi/projects

     

    Professori Tore Tallqvist käsitteli esitelmässä ”Rakennuskulttuuri kudelmana” kehittämäänsä arkkitehtuurin historian systemaattista esittelytapaa, jonka pohjalta hän on kehitellyt paitsi opetusta, myös näyttelyitä ja suunnitelmia rakennushistoriaa esitteleviksi näyttelyiksi.

    Arkkitehti Ola Laiho ja arkkitehti Pauno Narjus, LPR-arkkitehdit Oy käsittelivät esitelmässä  Historiallisten rakennusten restaurointi suunnittelijan näkökulmasta useita haastavia rakennusten korjaushankkeita, kuten valmistumassa olevaa C.L.Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston peruskorjausta ja Turun Tuomiokirkon korjausta ja Maarian kirkon restaurointia. Historiallisia rakennuksia korjatessa tarvitaan sekä tutkimukseen ja alkuperäisiin suunnitelmiin perustuvia että uusiin teknologioihin perustuvia oivalluksia – Kansalliskirjaston kupolin holvaamattomat rakenteet tuettiin hiilikuiduilla.

    Toimiston korjaustöistä: www.ark-lpr.fi

    Lauantaipäivään osallistui noin 50 kuulijaa. Päivän aluksi professori Olli-Paavo Koponen kommentoi henkilökohtaista suhdettaan Erik Bryggmanin rakennusten restaurointiin. Koponen oli hyödyntänyt Brahenkatu 9:stä vaihdettuja alkuperäisiä ikkunoita uudessa kesähuvilassaan. Modernin restaurointikurssilla hän oli tarkastellut Riihimäen vesitornin korjausta, jossa materiaaleja oli tarpeettomastikin vaihdettu ja korjauksia tehty rakennuslupakuvilla, vaikka yksityiskohtapiirustukset olisivat olleet saatavilla. Tampereen Finlaysonin korttelissa kansalaisten palaute vaikutti korjausten muuttumiseen paremmin arkkitehtuurin huomioivaksi. Lopuksi Koponen esitteli esimerkkeinä Turun linnan restauroinnin , Åbo Akademin Chemicumin ja Ylösnousemuskappelin.

    Ekskursio-osuuden aluksi kierrettiin Heimo Paukkusen ja Kari Salovaaran opastamana Manilla. Sen ohella, että tutustuttiin Paukkusen ja Miikka Hirsimäen uusiin käyttöihin soveltamiin tiloihin, kohdattiin myös kuvataitelijoita, kuvataidekoulun väkeä ja Jojo-teatterin väkeä töissään ja saatiin esittely Rabbit Visualsin uudenlaiseen kuvantamismenetelmään.

    Pauno Narjus opasti ryhmän Konservatorioon ja Taideakatemiaan, jotka hän, Mikko Pulkkinen ja Philip Kronqvist olivat 1994 ja 1997 valmistuneissa rakennushankkeessa muuttaneet moderniksi taidekouluksi. Narjus kertoi suunnittelun yllätyksistä, kun vaikkapa metallirakenteiseksi oletettu piirustusullakko osoittautuikin puurakenteiseksi tai materiaaleja jouduttiin täsmentämään työmaan olosuhteiden mukaan. Kuvanveistoluokan seinään tuli kuvanveiston opettajan suunnittelema kuvio, jossa myös työtakki sai paikkansa. Konservatorion puolella on jouduttu hiilivetyjäämien vuoksi jo uusimaan joitakin tiiliseiniä.  Taideakatemia suunniteltiin lähes kokonaan CAD-tekniikalla, konservatorio noin puoliksi.

    Erik Bryggmanin yhdessä Carin Bryggmanin ja Olli Kestilän kanssa 1946-1961 restauroima Turun linna päätti kierroksen. Kaarin Kurri kertoi restauroinnin taustoista alkuun. Seija Väärä ja Bengt Selin opastivat kierrokselle linnan tiloihin, joissa tutustuttiin sekä Bryggmanin suunnittelemiin modernistisiin tiloihin kuten eteisaulaan ja näyttelyullakkoon että eri tavoin restauroituihin tiloihin kuten Sturenkirkkoon, jossa näkyy kahden eri holvauksen jäljet sekä keskiaikaiseen Kuninkaansaliin ja Nunnakappeliin, joiden tähtiholvit on muurattu uudelleen luovin rakentein.  Restauroinnin kohokohta ovat renessanssikerroksen suuret salit, joiden kasettikattojen esikuva haettiin Ruotsin Vaasa-aikaisista linnoista.

    Erik Bryggmanin syntymäpäiväjuhlatilaisuuteen sunnuntaina 7.2 osallistui noin 120 osallistujaa, joista 80 kuunteli Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja Leena Rossin juhlapuheen.  Marjatta Hallantie soitti uruilla Erik Bryggmanin hautajaisissa soitettua musiikkia, ja Maarit Kaipiainen sekä Mikko Laaksonen opastivat Ylösnousemuskappelin arkkitehtuuriin ja taideteoksiin.