- 14.2.2014
- Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen seminaari 7.2.2014 keräsi 140 kuulijaa
- Turun yliopistossa järjestetty Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen -seminaari keräsi 140 kuulijaa Aarne Ervin 1958 suunnitteleman Turun yliopiston hallintorakennuksen Tauno Nurmela – saliin.
Kuva: Teemu Tuomi, Harri Andersson ja Sirkkaliisa Jetsonen keskustelevat
Seminaarin puheenjohtajana toiminut maantieteen emeritusprofessori Harri Andersson nosti esille, että modernistisen rakennusperinnön korjaaminen herättää ristiriitaisia tunteita. Modernistisiin rakennuksiin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Useita rakennuksia on kuitenkin onnistuneesti korjattu.
Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen käsitteli luennossaan modernistisen rakentamisen periaatteita, kuten ajatukseen arkkitehtuurista hyvinvointivaltion rakentajana ja ongelmien ratkaisijana, standardointia, uusia materiaaleja ja yksinkertaisuuteen perustuvaa muotokieltä. Rakennusten suojelu ja korjaaminen tulisi tehdä nykyiset käyttötarkoitukset huomioiden.
Teemu Tuomi N-R-T arkkitehdeista esitteli toimistonsa suunnitelmia Turun yliopiston Aarne Ervin suunnitteleman, 1954-1958 valmistuneen rakennuskompleksin korjaamiseksi. Rakennuksissa oli suuria teknisiä ongelmia esimerkiksi rapautuneissa julkisivuelementeissä. Toisaalta rakennukset olivat osoittautuneet toimiviksi yliopistokäytössä. Korjaukset suunniteltiin hienovaraisesti ja tyylikkäästi, useimmissa suunnittelua johti arkkitehti Matti Nurmela (1946-2012). Kävely-yhteys Kasarmialueelle avattiin nostamalla luonnontieteiden talo I:n sekä fysiikan ja kemian talon välinen kulkuyhteys toiseen kerrokseen. Kirjastojen osalta esille on tullut jo toteutettujen korjausten jälkeen uusia korjaustarpeita, ja Turun yliopiston kirjastossakin on tarkoitus lisätä yleisötiloja. Alvar Aallon 1970 suunnittelemaa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen pääkirjastoa kunnostetaan yliopiston oppimiskeskukseksi. Keskustelussa tulikin esille, että kirjastoissa on nykyisin jopa ongelmana se, että kirjastoihin tuodaan lisää elementtejä.
Seminaarin intensiivisin osio oli Viipurin kirjaston Suomen korjausyhdistyksen sihteeri Maija Kairamon esitys, jota yleisö seurasi hiirenhiljaa Viipurin kirjastoa korjattiin vaiheittain, ensin suuri lasi-ikkuna, sitten katot ja kattoikkunat, portaikko, sisäänkäynnit ja lukusali. Viimeisenä vaiheittaisen korjauksen hankkeena kunnostettiin luentosali ja sen aaltoileva katto. Tarkoituksena oli tehdä aina pysyviä ratkaisuja, jonka seurauksena kävijät usein ihmettelivät, miksi rakennuksessa ei tapahdu yhtään mitään. Määrätietoinen työ palkittiin lopulta, kun hanke sai 2010 loppuunsaattamisrahoituksen Venäjän liittovaltiolta. Sillä korjattiin lainaussalit ja lukusalit, perustukset ja kellari, lastenkirjasto, toimistotilat, aula ja julkisivut. Myös neuvostokaudella 1955-1962 tehdyn korjauksen eräitä ratkaisuja säilytettiin esimerkkeinä rakennuksen historiasta. Kairamo kiitti sekä hanketta tukeneita suomalaisia ja ulkomaalaisia tahoja että venäläisiä työntekijöitä, jotka osasivat tehdä monenlaisia vaativia urakoita käsityönä. Keskeisessä osassa oli arkkitehti Tapani Mustonen, joka osasi ohjata työntekijöitä sekä eri työvaiheissa että yksityiskohtaisin työpiirustuksin.
Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen esitteli Erik Bryggmanin 1940-1950-luvun rakennuksien arkkitehtuuria. Esimerkkeinä olivat Åbo Akademin oppilaskunnan Kåren, Åbo Akademin Chemicum, Turunmaan sairaala, TYY:n ylioppilastalo sekä Tampereelle rakennettu Finlaysonin Amurinlinna ja Impilinna. Osa rakennuksista on jo korjattu ja toisten peruskorjaus on ajankohtaista. Bryggmanin arkkitehtuurin säilyttämisessä on tärkeää säilyttää herkät yksityiskohdat.
Seminaarin päätti Helena Hirviniemen luento Aarne Ervin Oulujoelle 1940-luvulta 1960-luvulle suunnittelemista voimalaitoksista ja niiden yhteyteen rakennetuista asuinyhdyskunnista. Voimalaitokset olivat kansallisen ponnistuksen monumentteja, joiden esikuvina Ervi käytti jopa konserttitalosuunnitelmiaan. Niiden vastapainona asuntoalueet olivat matalia ja pienimittakaavaisia. Ne toteutettiin standardoinnin periaattein ja eri työntekijäryhmille toteutettiin hierarkian mukaan erilaiset asunnot. Voimalaitokset ja säilyneet osat asuntoalueita ovat nykyisin suojelukohteita. Asuntoalueet ovat siirtyneet yksityiseen omistukseen.
Sirkkaliisa Jetsosen esitelma:
http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/Modernin%20arkkitehtuurin%20perintö%20ja%20sen%20korjaamisen%20kysymyksiä_Jetsonen.pdf
Teemu Tuomen esitelma:
http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/TeemuTuomibryggman-säätiö_www-versio.pdf
Maija Kairamon esitelmä (englanniksi)
http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/MaijaKairamoVyborgRestoration.pdf
Mikko Laaksosen esitelmä:
http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/Bryggman1950luku07022014.pdf
|
