Uutiset
  • 14.2.2014
  • Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen seminaari 7.2.2014 keräsi 140 kuulijaa
  • Turun yliopistossa järjestetty Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen -seminaari keräsi 140 kuulijaa Aarne Ervin 1958 suunnitteleman Turun yliopiston hallintorakennuksen Tauno Nurmela – saliin.


    Kuva: Teemu Tuomi, Harri Andersson ja Sirkkaliisa Jetsonen keskustelevat

    Seminaarin puheenjohtajana toiminut maantieteen emeritusprofessori Harri Andersson nosti esille, että modernistisen rakennusperinnön korjaaminen herättää ristiriitaisia tunteita. Modernistisiin rakennuksiin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Useita rakennuksia on kuitenkin onnistuneesti korjattu.

    Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen käsitteli luennossaan modernistisen rakentamisen periaatteita, kuten ajatukseen arkkitehtuurista hyvinvointivaltion rakentajana  ja ongelmien ratkaisijana, standardointia, uusia materiaaleja ja yksinkertaisuuteen perustuvaa muotokieltä. Rakennusten suojelu ja korjaaminen tulisi tehdä nykyiset käyttötarkoitukset huomioiden.

    Teemu Tuomi N-R-T arkkitehdeista esitteli toimistonsa suunnitelmia Turun yliopiston Aarne Ervin suunnitteleman, 1954-1958 valmistuneen rakennuskompleksin korjaamiseksi.  Rakennuksissa oli suuria teknisiä ongelmia esimerkiksi rapautuneissa julkisivuelementeissä. Toisaalta rakennukset olivat osoittautuneet toimiviksi yliopistokäytössä. Korjaukset suunniteltiin hienovaraisesti ja tyylikkäästi, useimmissa suunnittelua johti arkkitehti Matti Nurmela (1946-2012). Kävely-yhteys Kasarmialueelle avattiin nostamalla luonnontieteiden talo I:n sekä fysiikan ja kemian talon välinen kulkuyhteys toiseen kerrokseen.  Kirjastojen osalta esille on tullut jo toteutettujen korjausten jälkeen uusia korjaustarpeita, ja Turun yliopiston kirjastossakin on tarkoitus lisätä yleisötiloja. Alvar Aallon 1970 suunnittelemaa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen pääkirjastoa kunnostetaan yliopiston oppimiskeskukseksi. Keskustelussa tulikin esille, että kirjastoissa on nykyisin jopa ongelmana se, että kirjastoihin tuodaan lisää elementtejä.

    Seminaarin intensiivisin osio oli Viipurin kirjaston  Suomen korjausyhdistyksen sihteeri Maija Kairamon esitys, jota yleisö seurasi hiirenhiljaa Viipurin kirjastoa korjattiin vaiheittain, ensin suuri lasi-ikkuna, sitten katot  ja kattoikkunat,  portaikko, sisäänkäynnit ja lukusali. Viimeisenä vaiheittaisen korjauksen hankkeena kunnostettiin luentosali ja sen aaltoileva katto. Tarkoituksena oli tehdä aina pysyviä ratkaisuja, jonka seurauksena kävijät usein ihmettelivät, miksi rakennuksessa ei tapahdu yhtään mitään. Määrätietoinen työ palkittiin lopulta, kun hanke sai 2010 loppuunsaattamisrahoituksen Venäjän liittovaltiolta. Sillä korjattiin lainaussalit ja lukusalit, perustukset ja kellari, lastenkirjasto, toimistotilat, aula ja julkisivut. Myös neuvostokaudella 1955-1962 tehdyn korjauksen eräitä ratkaisuja säilytettiin esimerkkeinä rakennuksen historiasta. Kairamo kiitti sekä hanketta tukeneita suomalaisia ja ulkomaalaisia tahoja että venäläisiä työntekijöitä, jotka osasivat tehdä monenlaisia vaativia urakoita käsityönä. Keskeisessä osassa oli arkkitehti Tapani Mustonen, joka osasi ohjata työntekijöitä sekä eri työvaiheissa että yksityiskohtaisin työpiirustuksin.

    Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen esitteli Erik Bryggmanin 1940-1950-luvun rakennuksien arkkitehtuuria. Esimerkkeinä olivat Åbo Akademin oppilaskunnan Kåren, Åbo Akademin Chemicum, Turunmaan sairaala, TYY:n ylioppilastalo sekä Tampereelle rakennettu Finlaysonin Amurinlinna ja Impilinna. Osa rakennuksista on jo korjattu ja toisten peruskorjaus on ajankohtaista. Bryggmanin arkkitehtuurin säilyttämisessä on tärkeää säilyttää herkät yksityiskohdat.

    Seminaarin päätti Helena Hirviniemen luento Aarne Ervin Oulujoelle 1940-luvulta 1960-luvulle suunnittelemista voimalaitoksista ja niiden yhteyteen rakennetuista asuinyhdyskunnista. Voimalaitokset olivat kansallisen ponnistuksen monumentteja, joiden esikuvina Ervi käytti jopa konserttitalosuunnitelmiaan. Niiden vastapainona asuntoalueet olivat matalia ja pienimittakaavaisia. Ne toteutettiin standardoinnin periaattein ja eri työntekijäryhmille toteutettiin hierarkian mukaan erilaiset asunnot. Voimalaitokset ja säilyneet osat asuntoalueita ovat nykyisin suojelukohteita. Asuntoalueet ovat siirtyneet yksityiseen omistukseen.

    Sirkkaliisa Jetsosen esitelma:
    http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/Modernin%20arkkitehtuurin%20perintö%20ja%20sen%20korjaamisen%20kysymyksiä_Jetsonen.pdf
    Teemu Tuomen esitelma:
    http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/TeemuTuomibryggman-säätiö_www-versio.pdf
    Maija Kairamon esitelmä (englanniksi)
    http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/MaijaKairamoVyborgRestoration.pdf
    Mikko Laaksosen esitelmä:
    http://www.bryggman.fi/uploads/Liitetiedostot/Bryggman1950luku07022014.pdf
  • 7.2.2014
  • Bryggman - päivän seminaari ja uudet kuvagalleriat 7.2.2014

  • Bryggman - päivän seminaariin "Modernistinen arkkitehtuuriperintö - ja sen korjaaminen" Turun yliopistolla osallistui 140 aiheesta kiinnostunutta.
    Seminaarin esitelmät tai niiden tiivistelmät julkaistaan tällä sivulla ensi viikolla.

    Bryggmanin syntymän 123-vuotisjuhlan kunniaksi on julkaistu uusia kuvagallerioita muutamasta kohteesta.
    Ne löytyvät alavalikosta Erik ja Carin Bryggman -> Arkkitehtuuri Turussa ja Varsinais-Suomessa.

  • 12.6.2013
  • Hakuaika on päättynyt
  • Bryggman-säätiö hakee asiamiestä. Hakuaika on nyt päättynyt ja kiitämme kaikkia, jotka jättivät hakemuksensa tehtävään. Säätiön hallitus haastattelee valitut ehdokkaat kesä-heinäkuussa 2013. Hallitus ottaa yhteyttä haastatteluihin valittuihin pian.
  • 17.5.2013
  • Bryggman-säätiön valtuuskunta

  • Bryggman-säätiön valtuuskunnassa on 24 jäsentä, jotka ovat osittain perustajajäsenten valitsemia ja osittain valtuuskunnan valitsemia. Valtuuskunta on kokoontunut kahdesti vuonna 2013, ja myös syksyllä pidetään valtuuskunnan kokous. Jatkossa valtuuskunnan on tarkoitus kokoontua noin kaksi kertaa vuodessa.

    Valtuuskunnan tehtävänä on:
    - tukea säätiön tarkoituksen toteutumista

    - tukea Bryggman-instituutin käynnistämistä ja toimintaa

    - ylläpitää ja tukea yhteistyötä säätiön ja eri sidosryhmien välillä

     

    PERUSTAJIEN VALITSEMAT JÄSENET:              
    TURUN KAUPUNKI

    Simo Lintunen, rakennusinsinööri

    Seppo Sarelius, kommodori

    Tuukka Simonen, toimitusjohtaja

     

    TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ

    Hannu Kallio, hallintojohtaja

     

    KIINTEISTÖSÄÄTIÖ

    Jussi Suontila, puheenjohtaja

     

    TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ

    Tapio Reponen, vararehtori,  professori

     

    TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ

    Kalervo Haverinen, toimitusjohtaja

     

    SUOMEN ARKKITEHTILIITTO SAFA RY

    Anna-Leena Seppälä, arkkitehti

     

    TURUN YLIOPISTO

    Harri Andersson, professori

     

    ÅBO AKADEMI

    Aila Koivumäki, planeringssekreterare

     

    ÅBO AKADEMIS STUDENTKÅR

    Lena Backman, verkställande direktör (vpj)

     

    RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ

    Matti Rautiola, yliasiamies

     

    LPR-ARKKITEHDIT OY

    Ola Laiho, arkkitehti (vpj)

     

    VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

    Heikki Saarento, suunnittelujohtaja (pj)

     

    SCHAUMAN ARKKITEHDIT OY

    Frank Schauman, arkkitehti

     

    SISUSTUSARKKITEHDIT RY/SIO

    Mari Sonntag, sisustusarkkitehti


    VALTUUSKUNNAN VALITSEMAT JÄSENET:

    Benito Casagrande, arkkitehti

    Soilikki Franssila, arkkitehti

    Caterina Casagrande-Mäkelä, arkkitehti

    Henri Terho, erityisasiantuntija

    Paula Keskikastari, arkkitehti

    Markku Leppälehto, aluepäällikkö, diplomi-insinööri

    Maarit Kaipiainen, arkkitehti

    Ulrika Grägg, intendent

  • 16.5.2013
  • Bryggman-säätiö on merkitty säätiörekisteriin

  • Bryggman-säätiö, ruotsiksi Bryggmanstiftelsen, on merkitty säätiörekisteriin 18.4.2013. Säätiön merkitseminen säätiörekisteriin sinetöi sen perustamisprosessin ja mahdollistaa säätiön toiminnan käynnistämisen.

     

    Bryggman-säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön tarkoituksena on vaalia arkkitehti Erik Bryggmanin ja sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin humaania arkkitehtuuriperintöä sekä edistää ja tukea arkkitehtuurin, rakennetun ympäristön ja rakentamisen monitieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan perustamalla Bryggman-instituutin, ylläpitämällä sitä ja hankkimalla sen toimintaan rahoitusta apurahoina, lahjoituksina sekä julkisen ja yksityisen sektorin pysyväisluonteisina rahoitussopimuksina. Bryggman-instituutti luo arkkitehtuurikasvatuksen toteuttajaverkoston ja kehittää arkkitehtuurikasvatuksen toimintamalleja. Instituutti ideoi ja välittää arkkitehtuurikasvatuksen sisältöjä niin julkisille kuin yksityisille toimijoille. Lisäksi Bryggman-instituutti osallistuu erillisiin hankkeisiin.

     

    Bryggman-säätiön perustajat ovat:

    Turun kaupunki

    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

    Kiinteistösäätiö

    Turun Yliopistosäätiö

    Turun ylioppilaskyläsäätiö

    Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry

    Turun Yliopisto

    Åbo Akademi

    Åbo Akademis Studentkår

    Rakennustietosäätiö

    LPR-arkkitehdit Oy

    Varsinais-Suomen liitto

    Schauman Arkkitehdit Oy

    Sisustusarkkitehdit ry/SIO

     

    Säätiön toimielimiä ovat hallitus ja valtuuskunta. Lisäksi säätiölle on tarkoitus rekrytoida asiamies. Säätiön toiminnan tueksi perustetaan neuvoa-antavia ja valmistelua tukevia työryhmiä. Tarkoituksena on, että työryhmiä olisivat arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen työryhmä, tutkimustyöryhmä sekä täydennyskoulutustyöryhmä.

     

    Säätiön hallitukseen kuuluu kuusi henkilöä. Hallitus valvoo säätiön sääntöjen toteuttamista, ottaa palvelukseen säätiön toimihenkilöt sekä hyväksyy tarpeelliset johto- ja toimintasäännöt.

     

    Säätiön valtuuskunnassa on 24 jäsentä, jotka ovat osittain perustajajäsenten valitsemia ja osittain valtuuskunnan valitsemia.  Valtuuskunnan tehtävänä on tukea säätiön tarkoituksen toteutumista, tukea Bryggman-instituutin käynnistämistä ja toimintaa sekä ylläpitää ja tukea yhteistyötä säätiön ja eri sidosryhmien välillä.


<< < Sivu 3 / 3