Uutiset
  • Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen, seminaari 7.2.2014
  • Bryggman-säätiö ja Turun yliopisto järjestävät Bryggman-päivän seminaarin.

    Teema:

    Modernististen rakennusten suojelu ja korjaus on ajankohtainen teema sekä Turussa että Suomessa. Useita rakennuksia on onnistuneesti korjattu suojelevasti, mutta haaste on edelleen suuri. Modernistisissa kohteissa rakennustekniset ratkaisut vaativat usein erityisosaamista.  Erik Bryggmanin tuotannosta muutamia kohteita on korjattu onnistuneesti ja useat kohteet ovat lähiaikoina tulossa peruskorjattaviksi. 

    Ohjelma:

    Prof. Harri Andersson toimii seminaarin moderoijana

    Luentosali I, Turun yliopiston päärakennus, Yliopistonmäki

    10.15   Seminaarin avaus, professori Harri Andersson, Turun yliopisto / Maantiede
    10.30   Modernin arkkitehtuurin perintö ja sen korjaamisen kysymyksiä
    Yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto
    11.15   Ervin ja Aallon yliopistorakennusten korjaamisesta
    Arkkitehti Teemu Tuomi, N-R-T arkkitehdit

    12.00 – 13.30   Lounastauko ja omatoimista tutustumista yliopistoalueeseen

    Luentosali I, Turun yliopiston päärakennus, Yliopistonmäki
    Huom! Sali vaihtunut

    13.30    Viipurin kirjaston restaurointi, modernin arkkitehtuurin korjauksen kansainvälinen pilotti
    Pääsihteeri Maija Kairamo, Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys
    14.15   Erik Bryggmanin 1940-1950-luvun rakennukset, ajatuksia peruskorjausten edellä
    Asiamies Mikko Laaksonen, Bryggman - säätiö       
    14.50   Tauko
    15.15   Aarne Ervi ja Oulujokivarren voimalaitosalueiden arkkitehtuuri
    Arkkitehti, tutkija Helena Hirviniemi, Oulun yliopisto
    16.00-16.15      Seminaarin päätös

    Seminaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, osallistuminen edellyttää ilmoittautumista sähköpostitse 5.2.2014 mennessä.
    Ilmoittautuminen on päättynyt ja seminaari on täynnä.
    Lisätiedot: Bryggman säätiön asiamies Mikko Laaksonen, info@bryggman.fi, 040-7202256

    Seminaarin ympäristö:

    Seminaari pidetään Turun yliopiston Aarne Ervin suunnittelemassa, 1958 valmistuneessa päärakennuksessa. Vieressä on Erik Bryggmanin ja Olli Kestilän 1952-1960 suunnittelema Turun ylioppilastalo. Yliopistoalueella on runsaasti arvokkaita modernistisia rakennuksia. Turun yliopiston päärakennukset on suunnitellut Aarne Ervi 1951-1968 ja ne on peruskorjattu suojelevasti, pääosin arkkitehtitoimisto Nurmela Raimoranta Tasan toimesta 1994-1999. Erik Bryggman on suunnitellut Åbo Akademin kirjatornin (1934-1935) ja Chemicum-laitosrakennuksen (1948-1950). Woldemar Baeckman on suunnitellut Åbo Akademille kirjaston laajennuksen (1957), Hankenin (1962—1963), Sibeliusmuseon (1968) ja Gadolinian (1969, yhdessä Helmer Löfströmin kanssa). Domus Aboensis (1964-1965) on Pekka Pitkäsen suunnittelema. TYKS:n A-sairaalan ovat suunnitelleet Jussi Paatela ja Uno Ullberg (1937-1938) ja U-sairaalan Martta ja Ragnar Ypyä (1955-1968). Alueella on tehty useita modernien rakennusten säilyttäviä peruskorjauksia. Vireillä on sekä uusia peruskorjauksia että suojelun kannalta haastavia ratkaisuja.

    Yliopistoalueen kartta:
    http://www3.utu.fi/kartta/

    Liikenneyhteydet Turun yliopistolle

    Yliopiston alueella on hyvin rajoitetusti pysäköintitilaa varsinkin pitkäaikaiseen pysäköintiin, joten suosittelemme saapumista joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä.
    Yliopistolle on kävelyetäisyys Kupittaan asemalta sekä Helsingin suunnan bussien Tuomiokirkkopuiston ja Kupittaan aseman pysäkeiltä. Turun rautatieasemalta yliopistolle pääsee linjojen 32/42 busseilla 10 minuutin välein, ja linja-autoasemalta linjojen 2/2A busseilla 10 minuutin välein.

    Joukkoliikenteen aikataulut
    Turkuun: www.vr.fi, www.matkahuolto.fi, www.onnibus.fi
    Turussa: http://reittiopas.turku.fi
    Turun kartta: http://opaskartta.turku.fi
  • Suomen rakennustaiteen museo on nyt Arkkitehtuurimuseo
  • Suomen rakennustaiteen museo Helsingissä on vuoden 2012 alusta nimeltään Arkkitehtuurimuseo (virallisesti Suomen arkkitehtuurimuseo). Nimimuutoksen myötä Arkkitehtuurimuseo kirkastaa ja avaa toimintaansa suuren yleisön - ja ennen kaikkea yksilön suuntaan.

    Arkkitehtuurimuseo pyrkii tarjoamaan moninaisia näkökulmia, keskustelun aiheita ja henkilökohtaisia kokemuksia arkkitehtuurista. Museon tavoitteena on aktivoida ihmisten yhteys rakennettuun ympäristöön ja tarjota välineitä arkkitehtuurin ymmärtämiseksi.

    Arkkitehtuurimuseon muunkieliset nimet eivät vaihdu. Ruotsiksi museo on edelleen Finlands arkitekturmuseum ja englanniksi Museum of Finnish Arcitecture.

    Arkkitehtuurimuseo ottaa vuoden alusta käyttöön uudet, entistä laajemmat aukioloajat. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18 ja keskiviikkoisin klo 11-20. Kuukauden ensimmäisenä perjantaina on kaikille ilmainen sisäänpääsy. Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon pääsee tänä vuonna myös yhteislipulla (10€).

    Lisätietoja Arkkitehtuurimuseon kotisivuilta  www.mfa.fi
  • Bryggman-säätiön säädekirja allekirjoitettiin
  • Bryggman-säätiön säädekirjan allekirjoitustilaisuus pidettiin tiistaina 15.11.2011 Turun kaupungintalolla. Tilaisuudessa olivat läsnä perustajien edustajat sekä hankkeen ohjausryhmän jäseniä.

     

    Säätiön perustajatahot ovat Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Kiinteistösäätiö, Varsinais-Suomen taidetoimikunta, Turun Yliopistosäätiö, Turun ylioppilaskyläsäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Åbo Akademis Studentkår, Rakennustietosäätiö RTS, LPR-arkkitehdit Oy, Varsinais-Suomen liitto, Schauman Arkkitehdit Oy ja Sisustusarkkitehdit ry/SIO.

     

    Bryggman-säätiön tarkoituksena on vaalia arkkitehti Erik Bryggmanin ja hänen tyttärensä sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin humaania arkkitehtuuriperintöä ja tukea arkkitehtuurin, rakennetun ympäristön ja rakentamisen monitieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Bryggman-instituuttia.

  • Bio Savoy Maarianhaminassa
  • Elokuvateatteri Bio Savoy avaa ovensa 12. elokuuta Maarianhaminan kulttuuriyönä. Rakennuksen piirsi Erik Bryggman vuonna 1939 ja se on nykyisin suojeltu. Vuonna 1941 toimintansa aloittanut elokuvateatteri herätti suurta kiinnostusta modernin muotokielensä ja pelkistetyn funktionalistisen arkkitehtuurinsa takia.

     

    Perjantaina 12. elokuuta Bio Savoy on avoinna yleisölle. Päivällä esitetään muun muassa Ulrika Bengtsin ohjaama elokuva Iris, joka on ensimmäinen suomenruotsalainen pitkä perhefilmi. Elokuvaa on kuvattu Ahvenanmaalla.

  • Teos Turun yliopiston kampuksen rakentumisesta
  • Professori Harri Andersson ja arkkitehti Benito Casagrande ovat kirjoittaneet arkkitehtonisen ja kaupunkikuvallisen teoksen Turun yliopiston kampuksen rakentumisesta. Kampus keskellä kaupunkia – A Campus in the middle of the City kuvailee Turun akateemisia miljöitä Turun Akatemian ajoista lähtien keskittyen  Yliopistonmäkeen, kasarmialueeseen ja Turku Science Parkin alueeseen Kupittaalla. Andersson ja Casagrande haluavat kirjallaan muistuttaa keskusta-alueella sijaitsevan kampuksen ainutlaatuisuudesta Euroopassa.

<< < Sivu 9 / 12 > >>