Uutiset
  • Lappeenrannan Ristikankaan kappeli 60 vuotta la 9.9 klo 13 - 17


  • Tervetuloa tutustumaan 60 vuotta sitten käyttöön otettuun Ristikankaan kappeliin

    Klo 13:

    Juhlaesitelmä Mikko Laaksonen aiheena "Erik Bryggman siunauskappeleiden arkkitehtina"

    Kahvit Ristikankaan kerhohuoneella klo 14.30

    Hautausmaakierros Ulla Rustholkarhun opastamana klo 15.30.

    Ristikankaan kappeli, Lavolankatu, Lappeenranta

    Erik Bryggman 1955-1956

    Kappelin kuvaus:

    Lappeenrannan Ristikankaan hautauskappeli on pienellä mäellä. Kappelia kattaa korkea, pellillä päällystettypaanutettu harjakatto. Päälähestymissuunnalla Lavolankadulta on pylväskäytävä. Myös ruumissaaton uloskäynnillä pohjoiseen on pienempi pylväskäytävä, jossa pylväät ovat neliömäiset. Kappelin päädyt ovat kalkkihiekkatiiltä, johon on muurattu hieman kohokuviointia tiilellä. Kivijalka ja osa seinistä on vuorattu liuskekivellä.Kappelisali ulottuu kattoon saakka ja sen sisäpinta on rosorappausta. Katto muodostuu loivista matalista holveista.

    Pääsalin kattokruunut sekä eteisen kolmihaaraiset valaisimet ovat näyttäviä. Penkit ovat suorassa kulmassa etelään antavista ikkunoista aukeavaan ulkonäkymään nähden. Alttarille lankeaa valo kolmesta pystysuuntaisesta ikkunasta. Urkuparvella on puinen kaide ja parvelle tulee valo kolmesta kapeasta ikkunasta.

    Bryggman kuoli kesken kappelin suunnittelun, ja työn vei loppuun Olli Kestilä. Päätyjulkisivussa on Wäinö Aaltosen reliefi Seppelöidyt äidit (1960). Kappelissa on vähän figuratiivista koristelua. Köynnösaihe on urkulehterin portaan kaiteessa, lasiovien koristuksena on vain Kristuksen monogrammit. Yksityiskohdat kuten taotut ovenkahvat muistuttavat Olli Kestilän Turun linnaan suunnittelemia.

    Kappelia ei ole peruskorjattu ja esimerkiksi arkkuhissi on vanhalla paikallaan. Kappelissa on säilynyt paljon alkuperäistä irtaimistoa ja kalusteita. Urut ovat ilmeisesti alkuperäiset.

    Ristikankaan hautausmaa on otettu käyttöön 1932.

    Lisätietoa ja kuvia englanniksi.

    http://navi.finnisharchitecture.fi/en/ristikangas-funerary-chapel/

  • Bryggman – kierrokset alkukesä 2017: 30.5, 4.6, 11.6, 15.6 ja 17.6
  • Erik Bryggman ja aikalaiset IV ja V kaupunginosissa

    Ti 30.5 klo 17-19

    Kierroksella tutustutaan IV ja V kaupunginosien arkkitehtuuriin: Bertel Jungin asemakaavaan; Erik Bryggmanin alueelle suunnittelemiin ja sittemmin purettuihin taloihin sekä Bryggmanin aikalaiskollegojen kuten Aulis Blomstedtin, Aarne Ervin ja Turun kaupunginarkkitehtien suunnittelemiin taloihin

    Lähtö Sotalaistenaukiolta (Martinkatu 7 ja 11 välissä)

    Arkkitehtuurikierros Paraisilla su 4.6 klo 12-14

    Kierroksella tutustutaan Erik Bryggmanin suunnittelemaan Paraisten siunauskappeliin (1929-1930),  Paraisten sankarihautaan (1941-1953), Paraisten restauroituun keskiaikaiseen kivikirkkoon, Paraisten Malmin puutaloasutukseen, sekä Erik Bryggmanin suunnittelemaan Paraisten Malmin kouluun (1953) sekä Paraisten muuhun rakennuskantaan.

    lähtö Paraisten kirkolta, Kirkkoesplanadi 4

    Erik Bryggman, Alvar Aalto ja funktionalismin tulo Suomeen – kävely su 11.6 klo 13-15

    Kävelykierroksella tutustutaan Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin 1920- ja 1930-luvun taitteessa suunnittelemiin klassistisiin ja funktionalistisiin rakennuksiin Turun keskustassa. Aalto ja Bryggman esittelivät funktionalismin Suomeen ja toteuttivat Turun messut 1929, jotka olivat funktionalismin merkittävin manifesti Suomessa. Aallon Maalaistentalo, Standardivuokratalo ja Turun sanomien talo sekä Bryggmanin Atrium, Seurahuone sekä Hospitz Betel kertovat siirtymästä pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin. Kierroksen lopuksi käydään Turun messujen paikalla Samppalinnanmäellä. Funktionalismin tuominen Suomeen oli myös designin kannalta ratkaiseva käänne; sekä Aalto että Bryggman suunnittelivat myös huonekaluja ja sisustuksia sekä esittelivät mm. Poul Henningsenin lamput Suomeen.

    Aloituspaikka: Turun sanomien talo, Kauppiaskatu 5

    Woldemar Baeckman – arkkitehtuurikierros to 15.6 klo 16-18

    Woldemar Baeckman (1911-1994) oli yksi Suomen merkittäviä arkkitehteja 1940-luvulta 1970-luvulle. Hän menestyi yhdessä yhtiökumppaninsa Hugo Harmian (1907-1952) kanssa useissa arkkitehtikilpailuissa, mm. Helsingin Hakan korttelin, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Turun säästöpankin talon (Stålarminkatu 2) kilpailussa. Erik Bryggmanin kuoltua hänestä tuli Åbo Akademin arkkitehti, ja hän suunnitteli mm. Åbo Akademin kirjaston laajennuksen (1956-1957), Hämeenkatu 30:n asuintalon (1960-1961), Sibelius – museon (1966-1968) ja Gadolinian (1969).

    Kierroksella tutustutaan myös Baeckmanin aikalaisten arkkitehtuuriin, mm. Turun kaupunginteatterin ympäristöön ja Martinmäkeen.

    Lähtö Sibelius-museolta, Piispankatu 17

    Kierros päättyy Stålarminkatu 2.

    Erik Bryggman ja aikalaiset IV ja V kaupunginosissa La 17.6 klo 13-15

     

    Kierroksella tutustutaan IV ja V kaupunginosien arkkitehtuuriin: Bertel Jungin asemakaavaan; Erik Bryggmanin alueelle suunnittelemiin ja sittemmin purettuihin taloihin sekä Bryggmanin aikalaiskollegojen kuten Aulis Blomstedtin, Aarne Ervin ja Turun kaupunginarkkitehtien suunnittelemiin taloihin

     

    Lähtö Martin kirkolta


    Kierros uusitaan, koska huonosta säästä johtuvan vähäisen osanoton vuoksi kierros jouduttiin 30.5 peruuttamaan.

    Opas Bryggman-instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen

    Paikkavaraukset info@bryggman.fi

    Opastus suomeksi, pyynnöstä ruotsiksi tai englanniksi

    Opas Bryggman-instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen

    Kierrosten hinnoittelu: 10 e normaali, 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen.

    Oppaalta voi ostaa kirjoja: Erik Bryggmanin arkkitehtuuri 50 e, Turun seudun arkkitehtuuriopas 30 e, Turun puutalot 35 e. Kirjan ostajaa kohden yksi kierrokselle ilmaiseksi.

  • Bryggman – seminaari 2017: kirkkoarkkitehtuuri 10. – 11.2.2017
  • Vuoden 2017 Bryggman-seminaarin teemana on kirkkoarkkitehtuuri, erityisesti  itsenäisen Suomen ajan modernistinen kirkkoarkkitehtuuri ja sen yhteys reformaatioon.

    Turkuun on toteutettu useita merkittäviä modernistisia kirkkoja. Lars Sonckin Mikaelin kirkko (1894-1905) edustaa murrosta kertaustyyleistä jugendiin. Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin Martin kirkko (1932-1933) toteutettiin kirkollisten piirien toiveesta klassistisena, vaikka funktionalismi oli tehnyt jo läpimurtonsa. Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli (1938-1941) oli modernistisen arkkitehtuurin lopullinen läpimurto kirkkoarkkitehtuurissa. Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli (1963-1967)on betoniarkkitehtuurin kansainvälisesti merkittävimpiä töitä. Pitkänen sekä Ilpo Raunio, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen ovat toteuttaneet Turkuun ja Kaarinaan useita seurakuntakeskuksia 1960-luvulta 1980-luvulle. Matti Sanaksenahon 2005 valmistunut ekumeeninen taidekappeli edustaa uudenlaista kirkkoarkkitehtuuria.

    Suomalainen modernistinen kirkkoarkkitehtuuri on ottanut vaikutteita myös ulkomailta. Ruotsalainen kirkkoarkkitehtuuri, erityisesti Gunnar Asplundin, Sigurd Lewerentzin ja Peter Celsingin kirkot ovat vaikuttaneet suomalaisiin ratkaisuihin. Myös funktionalismin perustajan Le Corbusierin ajatukset ovat vaikuttaneet kirkkoarkkitehtuuriin.

    Modernistinen arkkitehtuuri on vaikuttanut myös historiallisiin kirkkoihin. Useimmat keskiaikaiset kirkot on restauroitu modernistisesti, ja kirkkoarkkitehtuurin restaurointia ovat kehitelleet muun muassa Erik Bryggman, Olli Kestilä, Heikki Havas sekä LPR-arkkitehdit-toimiston Ilpo Raunio, Ola Laiho ja Jaakko Rautanen. Modernien kirkkojen korjaus on sekä tekninen että arkkitehtoninen haaste.

    Seminaarin kohderyhmänä ovat arkkitehdit, arkkitehtuurin tutkijat, muut rakentamisen ammattilaiset, seurakuntien ja kirkon ammattilaiset sekä arkkitehtuurista kiinnostunut yleisö.

    Seminaari käsittelee erityisesti kirkkoarkkitehtuurin roolia osana itsenäisen Suomen rakentamista sekä reformaation vaikutusta modernistiseen kirkkoarkkitehtuuriin osana perinnettä.

    Aiemmat Bryggman-seminaarit:

    Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi pe 5.-la 6.2.2016 (150 osallistujaa)

    Italia la bella – Italian arkkitehtuurin vaikutus Suomessa pe 13.2.2015 (110 osallistujaa)

    Modernistinen arkkitehtuuriperintö – ja sen korjaaminen pe 7.2.2014 (150 osallistujaa)

    Lisätiedot aiemmista: www.bryggman.fi

    Ohjelma:

     

    Pe 10.2 Seminaaripäivä

    Turun ruotsalainen seurakuntatalo, Aurakatu 18, Turku

     

    10.00 – 12.00

     

    Claes Caldenby, professor, Chalmers, Göteborg

    Skönhetens tillflyktsort - Sigurd Lewerentz och Peter Celsings kyrkoarkitektur

     

    Sirkkaliisa Jetsonen, museovirasto

    Pääosissa valo ja materiaali - kirkkoarkkitehtuurin teemoja 1950-luvulta 1980-luvulle

     

    11.45 – 13.30 lounastauko

     

    13.15 – 15.00

     

    Matti Sanaksenaho, arkkitehti
    Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

     

    Antti Pihkala, Yliarkkitehti, Kirkkohallitus

    Kirkkorakentamisen muutostrendit ja haasteet 1900-luvulta nykypäivään

     

    15.00 – 15.30 Kahvitauko

     

    15.30 - 17

     

    Tiitta Itkonen, arkkitehti, LPR-arkkitehdit

     

    Anssi Lassila, arkkitehti, Oopeaa-arkkitehdit

    Neljä tarinaa, neljä sakraalirakennusta 

    La 11.2 Kirkkoarkkitehtuuriekskursio Turussa  10 – 16

     

    Ekskursiopäivänä tutustutaan 1900-luvun aikana suunniteltuihin kirkkoihin eri aikakausilta. Pääoppaana Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksonen.

     

    Kierros alkaa klo 10.00 Mikaelinkirkolta, Puistokatu 16. Kohteet:

    Mikaelinkirkko, Lars Sonck 1894-1905

    Martinkirkko, Totti Sora & Gunnar Wahlroos 1932-1933

    Ekumeeninen taidekappeli, Matti Sanaksenaho 2005

    Henrikinkirkko, Pekka Pitkänen, Ola Laiho, Ilpo Raunio, Juhani Pietarinen  1980, laajennus 2010

    Ylösnousemuskappeli,  Erik Bryggman 1938-1941

    Pyhän ristin kappeli  Pekka Pitkänen 1963-1967

     

    Kierroksella syödään lounas Henrikinkirkolla, joka sisältyy opastusmaksuun. Kierroksella on bussikuljetus Mikaelinkirkko – Henrikinkirkko sekä Pyhän ristin kappelilta klo 15.30 takaisin Turun keskustaan.  Henrikinkirkon ja Pyhän ristin kappelin välillä on noin 2 km kävely hautausmaalla. Sään mukaiset vaatteet ja hyvät kengät.

     

    Opastusmaksu 25 e sisältäen bussikuljetuksen, Ekumeenisen taidekappelin käyntimaksun ja lounaan Henrikinkirkolla. Kierrokselle mahtuu 70 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, yli 50 henkilön sillä varauksella, että saamme vaihdettua kierrosbussin suurempaan.

     

    Ilmoittautuminen

    Tarkistus 7.2.2017: jälki-ilmoittautuminen mahdollista info@bryggman.fi sekä seminaaripäivään että ekskursiolle, paikkoja rajoitetusti.

    Kerro selkeästi osallistutko: a) seminaaripäivään 10.2, b) ekskursiopäivään 11.2.

    Maksa ekskursiomaksu 25 e Bryggman – säätiön tilille FI55 5717 2020 0065 64 mennessä.

    Jos osallistut ekskursiolle, ilmoita mahdollisista liikuntaesteistä ja ruoka-aineallergioista.

    Valokuva: Honkanummen kappeli, Erik Bryggman 1952-1956, viimeistely Olli Kestilä ja Carin Bryggman. Kuva Mikko Laaksonen

  • Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjaesittelyjä 10.1, 26.1 ja 16.2



  • Bryggman-instituutin asiamies, FM Mikko Laaksonen esittelee Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjaa seuraavissa tilaisuuksissa:

    Erik Bryggmanin arkkitehtuuri

    ti 10.1 klo 14

    Tuomiokirkkoseuran nuorekkaat eläkeläiset – kerhon luento

    Seurakuntien virastotalon juhlasali, Eerikinkatu 3.

    http://www.turunseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/seniorit/tmksrk-seniorit-nuorekkaat-elakelaiset

     

    Erik Bryggman: yhteistyö kuvataiteilijoiden kanssa sekä Läntinen Rantakatu 21 (1948-1951) Turun arava-kerrostalorakentamisen esikuvana.

    to 26.1 klo 18

    Galleria Joella, Läntinen Rantakatu 21

    Bryggman oli opiskellut Turun piirustuskoulussa yhdessä taiteilijoiden kanssa ja liitti moniin hankkeisiinsa taidetta. Läntisen Rantakadun kerrostalo oli esikuva useille Turun kaupungin arkkitehtien asuintalolle. Esitelmä pohjautuu Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjaan.

     

    Erik Bryggman ja Turun teollisuuden arkkitehtuuri 1940-50-luvuilla

    to 16.2 klo 10

    Me-talo, Hyrköistentie 26

    Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjan esittely ja 1940-50-luvunTurun arkkitehtuuria käsittelevän kirjan valmistelua

    Tilaisuuksista voi ostaa Erik Bryggmanin arkkitehtuuri - kirjan 50 e tapahtumahintaan.

    Erik Bryggmanin arkkitehtuuri – kirjan kirjoittaja Mikko Laaksonen esittelee kirjaa mielellään, suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Turun seudun ulkopuolisissa esittelyissä edellytys on matkakustannusten korvaus. Myös Bryggman-kohteiden esittely kirjan pohjalta on sovittavissa. Yhteystiedot info@bryggman.fi ja 040-7202256

  • Erik Bryggmanin arkkitehtuuri – kirjaesittely to 15.12 klo 18-20, Argentina-sali, Kåren, Hämeenkatu 22

  • Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksonen esittelee Erik Bryggmanin arkkitehtuuri – kirjaansa, painottaen kirjaa tehdessä esille tulleita uusia puolia Bryggmanin tuotannosta; löydettyjä huviloita, Bryggmanin muualle Suomeen suunnittelemia kohteita ja viimeisiä töitä.

    Läpileikkaus Erik Bryggmanin tuotannosta

    Uutuuskirja esittelee ensimmäistä kertaa kaikki Erik Bryggmanin toteutetut työt ja tärkeimmät toteutumattomat suunnitelmat. Tuottelias ja laaja-alainen Bryggman suunnitteli 1910-luvulta 1950-luvulle hyvin erilaisia kohteita kesämökeistä teollisuuslaitoksiin, sisustuksista asuinalueisiin, elokuvateattereista kirkkoihin.
    Runsaasti kuvitettu kirja on tarkoitettu kaikille modernista arkkitehtuurista kiinnostuneille. Se on perusteellinen käsikirja tutkijoille ja opiskelijoille. Kuvitus käsittää historiallisia ja nykytilanteen valokuvia sekä Bryggmanin piirustuksia Kirja julkaistaan myös ruotsin- ja englanninkielisenä.
    Kirjan tekijä FM, tietokirjailija Mikko Laaksonen, toimii Bryggman-instituutin asiamiehenä.

    Kirjan voi ostaa tilaisuudesta 50 e esittelytarjoushintaan.

    Rakennustieto Oy, 2016
    ISBN 978-952-267-152-3 (suomenkielinen)
    ISBN 978-952-267-164-6 (ruotsinkielinen)
    ISBN 978-952-267-163-9 (englanninkielinen)
    Koko B5, pehmeät taitekannet
    232 sivua, lähes 400 kuvaa
    Normaalihinta 55 €
<< < Sivu 2 / 10 > >>