Vuoden 2023 Bryggman-rahaston apuraha, 7 500 €, myönnetään 14.9.2023 sisustusarkkitehti SIO Riikka Manniselle (s.1988). Riikka Manninen on sisustusarkkitehti ja suunnittelutaustainen asiantuntija, joka on erikoistunut kestävien tulevaisuuksien edistämiseen. Hän on pyrkinyt suunnittelun ohjaukseen liittyvän työnsä lisäksi edistämään sisustusarkkitehtien vastuullisen suunnittelun tietämystä. Leimallista Mannisen toiminnalle on vuorovaikutteisuus, monialaisuus ja pyrkimys asettaa sisustusarkkitehdin työsarka laajempaan kontekstiin.

”Keskustelua vastuullisuudesta tarvitaan enemmän kuin koskaan nyt monikriisien aikana. Aion apurahalla toteutettavan kirjoitusprojektin avulla osallistaa ammattikuntaani vastuullisesta suunnittelusta ja kestävien tilaratkaisujen mahdollisuuksista. Rakennus-, kiinteistö- ja suunnittelualat ovat valtavan transformaation edessä ilmasto- ja luontotavoitteiden kiristyessä. Lähitulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan paljon uudelleenajattelua ja poisoppimista.”

Apuraha myönnetään työsuunnitelmaan, joka koostuu sekä kirjan käsikirjoitusprojektista ”Tulevaisuus tiloissa: elinympäristömme aikamme kriisien ratkaisijana” että tutustumismatkasta Pohjoismaihin ja Viroon edelläkävijämäisten esimerkkien dokumentoimiseksi. Riikka tulee viestimään projektin vaiheista sosiaalisen median tileillään.

”On hienoa, että Bryggman-apuraha myönnetään vastuullista suunnittelua sekä tilojemme ja rakennuksiemme ympäristövaikutuksia käsittelevän tutkimus- ja kirjoitusprojektin edistämiseen. Päästövähennyksien aikaansaamisessa on globaalisti merkittävät vuodet edessä, ja Suomen hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden pitäisi lähivuosina alkaa näkyä entistä enemmän toteutuneissa tilahankkeissa. Osana tätä muutosta on tärkeää keskustella nykyisten toimintatapojemme haasteista, mutta samalla myös nostaa esiin inspiroivia esimerkkejä, joissa on viety vastuullisuustavoitteita käytännön toteutuksiin saakka kunnianhimoisella tavalla."

Riikka Manninen on valmistunut vuonna 2013 sisustusarkkitehdiksi Lahden muotoiluinstituutista ja vuonna 2017 Aalto-yliopiston Creative Sustainability -ohjelmasta taiteen maisteriksi. Tällä hetkellä hän suorittaa työn ohessa Turun yliopistossa tulevaisuudentutkimuksen maisteritutkintoa.

Riikka Manninen toimii työssään Senaatti-konsernissa työympäristökehittämisen ja ympäristövastuun asiantuntijana ja edistää valtionhallinnon toimijoiden työympäristömuutoksia muutos- ja kehityshankkeita johtaen. Manninen on kirjoittanut vastuullisesta ympäristöjemme kehittämisestä artikkeleita ja blogeja, osallistunut paneeleihin sekä pitänyt esityksiä ja luentoja. Riikka on myös perustajajäsen ja aktiivi SIOn vastuullisen suunnittelun työryhmässä.

Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston apuraha jaetaan vuorovuosin Suomen arkkitehtiliitto SAFAn ja Sisustusarkkitehdit SIOn alle 35-vuotiaalle jäsenelle.

Tänä vuonna Juryn muodostivat: Puheenjohtaja sisustusarkkitehti SIO Kreetta Airila, sisustusarkkitehti SIO Lars Räihä, sisustusarkkitehti SIO Anni Ojanen ja arkkitehti SAFA Pauli Rikaniemi. Juryn sihteerinä toimi Minna Borg.

Apuraha ei ole Bryggman-säätiön myöntämä, mutta apurahan saajia on usein kutsuttu puhujiksi Bryggman-instituutin tilaisuuksiin.

Brutalistinen arkkitehtuuri on noussut keskusteluun. Toisaalta uudet tutkimukset ja yleisön kiinnostus ovat nostaneet karun betonin arvon keskusteluun. Samalla monia tyylin edustajia on Suomessakin purettu – samalla kuin muutamia on saatu korjattua ja suojeltua. Ajan arkkitehtuurin säilyttämiseen liittyy kokeellisista ratkaisuista, rakennusvirheistä ja ylläpidon laiminlyönneistä johtuen merkittäviä haasteita. Bryggman-instituutti järjestää aiheesta seminaarin.

Seminaarin pääpuhuja on arkkitehti Guja Dögg Hauksdóttir, joka on valmistunut arkkitehdiksi Aarhusissa. Hän on toiminut arkkitehtuurin tutkijana, kirjoittajana, näyttelykuraattorina, Reykjavikin taidemuseon arkkitehtuuriosaston johtajana. Parhaillaan hän kirjoittaa elämäkertaa arkkitehti Högna Sigurðardóttirin (1929-2017) arkkitehtuurista osana runollista modernismia ja brutalismia.  

Muissa puheenvuoroissa käsitellään suomalaista brutalistista arkkitehtuuria ja sen säilyttämisen kysymyksiä. Seminaarin yhteydessä on mahdollisuus tutustua Sibeliusmuseon Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa – näyttelyyn.

Ohjelma
Sibelius-museo, Piispankatu 17, Turku

13.00    

Guja Dögg

The concrete poetry of  architect Högna Sigurðardóttir

13.45

Mikko Laaksonen

Brutalismi Suomessa

14.15 – 14.45 kahvitauko

14.45

Timo Jeskanen

Korjata vai uusia ‒ Roihuvuoren koulun peruskorjaus

15.15

Kaisa Karvinen & Karita Rytivaara

Riisuttu runko: Miten lähestyä modernia betoniarkkitehtuuria tämän ajan olosuhteiden rajaamana?

15.45

Loppukeskustelu: Kuinka säilyttää brutalismia

Seminaarin jälkeen Fredagar på Sibbe – sarjassa esiintyy islantilainen Halla Steinunn klo 19 – 20

Toivomme mahdollisimman monen seminaariin osallistuvan pääsevän myös konserttiin!

https://sibeliusmuseum.fi/en/events/fredagar-pa-sibbe-halla-steinunn-stefansdottir/

Guja Döggin puheenvuoro on englanniksi, muut esitelmät suomeksi.

Seminaari on maksuton, edellyttää ilmoittautumista.

Ilmoittautumiset 19.9 mennessä: info@bryggman.fi

Näyttely Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa esillä Sibelius-museossa 17.9.2023–7.1.2024

Suomalainen betoniarkkitehtuuri pääsee esille Sibelius-museon näyttelyssä 17. syyskuuta alkaen. Erityisesti rakennusten pienoismalleja ja valokuvia esittelevä näyttely Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa perustuu tietokirjailija, Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksosen työn alla olevaan Brutalismi Suomessa -kirjaprojektiin.

Paljasta betonia hyödyntävä, Suomessa 1960-luvulla yleistynyt arkkitehtuurityyli herättää monenlaisia tunteita niin puolesta kuin vastaan. Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa -näyttely esittelee useita betonibrutalistisia kohteita eri puolilta Suomea. Pienoismallit ja lukuisat valokuvat tuovat esille rakennusten sisä- ja ulkokuoren välisen kontrastin. Näyttely sopii erinomaisesti juuri Sibelius-museoon, sillä Woldemar Baeckmanin suunnittelema museorakennus edustaa betonibrutalismia kansainvälisestikin merkittävällä tavalla.

Sibelius-museo

Piispankatu 17, Turku

Avoinna ke–su klo 11–18 (28.8. alkaen klo 11–16)

Opastukset yliopistoalueella

Bryggman-instituutin asiamies, tietokirjailija Mikko Laaksonen opastaa Åbo Akademin ja Turun yliopiston modernistiseen ja brutalistiseen arkkitehtuuriin. Opastus yleisön pyyntöjen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lähtö Sibeliusmuseo, Piispankatu 17.

Su 1.10 klo 13.30 – 15.30

Maksuton, osa Åbo Akademin säätiöpäivän ohjelmaa

La 14.10 klo 13 – 15

Opastus 10 e perushinta, 5 e alle 18-v, työtön, opiskelija, eläkeläinen

Konsertit betoniteemaan liittyen

Betoniteema ulottuu syksyn aikana Sibelius-museon näyttelytiloista myös konserttisalin puolelle. Aika nousi merestä -konsertissa 20. syyskuuta kuullaan Carita Holmströmin ja Pauliina Isomäen sävellyksiä, joista Isomäen Jag vet hur tiden kom -sarja alkaa hyödyntäen museon konserttisalin erityistä muotoa. Sunnuntaina 1. lokakuuta Pyramidit-yhtyen soittaa betonibrutalismin huippukauden, 1960- ja 1970-lukujen taitteen, free jazz -klassikoita sekä yhtyeen omia kappaleita. 4. lokakuuta Kari Ikosen ja Matti Innasen konserttiin sisältyy betonibrutalististen bagatellien kantaesityksiä. Betonibrutalistisessa illassa 7. joulukuuta kuullaan Peter Ablingerin, Laurence Cranen ja James Tenneyn avantgardistisia, tyylisuuntaa kommentoivia teoksia.

Sibeliusmuseon konsertit ja muut tapahtumat: https://sibeliusmuseum.fi/evenemang/

Myös Turun filharmonisen orkesterin konsertissa kuullaan modernista arkkitehtuurista vaikuttunutta musiikkia 30. marraskuuta, kun ohjelmassa on säveltäjä-arkkitehti Iannis Xenakiksen teos Metastaseis.

Lisätiedot: https://tfo.fi/

Bryggman-instituutti järjestää yhteistyössä eri tahojen kanssa luento- ja opastusohjelmaa elo-syyskuussa 2023 seuraavasti.

Turun jugend: Mikaelinkirkko ja Portsa

Su 13.8 klo 13 – 15 Opastus, lähtöpaikka Mikaelinkirkko

Lars Sonck voitti 1894 ensimmäisen avoimen arkkitehtikilpailun Turun Mikaelinkirkosta. Pitkän suunnittelun aikana kirkko säilyi lopulta uusgoottilaisen hahmoisena, mutta sekä julkisivun että sisätilojen koristelu toteutettiin jugendtyylisenä.

Port Arthurin kaupunginosa on Turun merkittävin työväen asuntoalue, josta kaupunki myi 1900-luvun alussa tontteja edullisesti työväen asunnoille. Sen taloja suunnittelivat Anton Salviander, Karl Johan Sahlberg, Adrian ja Kaarlo Thomander. Suurin osa taloista on jugendkoristeltuja.

Sään mukainen ulkoiluvarustus.

Boktornet, Bryggman och Baeckman

To 17.8 klo 17 – 17.40 Åbo Akademin kirjasto, Tuomiokirkonkatu 2-4

Mikko Laaksonen, Bryggman-instituutin asiamies ja tietokirjailija kertoo Åbo Akademin kirjatornin ja kirjaston arkkitehtuurista ja sen arkkitehdeista, Erik Bryggmanista ja Woldemar Baeckmanista.

Luennon kieli on ruotsi. Esittelykalvoissa myös suomen- ja englanninkielinen teksti.

Life on a leaf - opastukset

Su 20.8 klo 13 ja su 8.10 klo 13, Life on a leaf – talo, Pikisaarentie 4

Taiteilija Jan-Erik Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkärannan suunnittelema Life on a leaf – talo on viime vuosien merkittävin orgaanisen arkkitehtuurin kohde. Rakennuksessa on runsaasti parinkymmenen taiteilijan teoksia.
Talon opastukset toteuttaa Magni Mundi. Kierrosmaksu 25 e.
Varaukset ja kierroksen maksu:

https://magnimundi.fi/life-on-a-leaf-talon-opastetut-kierrokset/

Mikäli kierros tulee täyteen (15 henkilöä) on mahdollista järjestää perään toinen kierros

Moisés del Royo

Ke 23.8 klo 18 – 20 Brinkkalan talon vihreä sali, Vanha Suurtori 3

Espanjalainen arkkitehti, professori  Moisés del Royo esittelee omaa tuotantoaan. Del Royon arkkitehtuurin yksi innoittaja on Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuri, hän teki väitöskirjansa Diploista. Tutkimuksen lisäksi  Moisés del Royo on suunnitellut useita kiinnostavia yksityistaloja ja julkisia rakennuksia.

Luento englanniksi.

Reima Pietilä 100 – Arkkitehti, filosofi, futuristi.

25.8.2023 Juhlaseminaari Dipolissa Espoossa, 10 - 19

https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/reima-pietila-100-seminaari

Vähä-Heikkilä ja Puistomäki

Ke 30.8 klo 18 – 20

Vähä-Heikkilän esikaupunki rakennettiin Kaarinan kuntaan. Pajamäen ja Myllymäen jälkeen viimeisenä rakennettiin Talonmäki, joka ei ole mäellä lainkaan. Puistomäen ensimmäinen osa rakennettiin vielä ennen Kaarinan esikaupunkiliitosta 1939. Miten esikaupungit integroitiin Turkuun? Vieraillaan myös Puistomäen rintamamiesalueella pihassa, jossa kasvaa alkuperäisten 50-luvun hedelmäpuiden rinnalla esimerkiksi aprikoosia, minikiiviä ja runsaasti helppoja ja terveellisiä monivuotisia vihanneksia. Myynnissä myös Monivuotiset vihannekset -kirjaa hintaan 30€/kpl.

Opas tietokirjailija Mikko Laaksonen Turun puutalot ja Turku: historialliset kaupunkikartat – kirjojen pohjalta.

Kävelymatka noin 3 km. Sään mukainen ulkoiluvarustus.
Lähtöpaikka Askaistentien ja Kupittaankadun risteys, Kupittaankatu 146, Matkan varrelta-patsaan luota.

Lähiöt luonnon puolelta – Runosmäki - Nättinummi

Su 10.9 klo 13 – 15.30

Opastus, lähtöpaikka Nunnavuoren kuntoradan pysäköintipaikalta Varusmestarintien ja Signalistinkadun kulmasta. Kierroksella tutustutaan muun muassa Nunnavuoren pirunpeltoon luonnonsuojelualueella ja käydäänmäen huipulla kolmiomittaustornin jäänteillä. Kuljelle vaihtelevassa metsäluonnossa kalliomänniköistä  soihin. Perehdymme lähimetsien ja ulkoilureittien rooliin Runosmäen ja Nunnavuoren lähiöiden suunnittelussa. 

Oppaina Turun seudun luontoretkioppaan kirjoittaja, FT, dosentti Mia Rönkä sekä Bryggman-instituutin asiamies, Turun lähiöt-kirjan toinen kirjoittaja Mikko Laaksonen. Kirjoja saatavilla oppailta.

Sään mukainen ulkoiluvarustus ja tukevat kengät. Opastuksella liikutaan kallioisessa metsämaastossa polkuja.

Lähtöpaikalle pääsee linjan 18 bussilla sunnuntaisin 20 minuutin välein, pyörällä ja paikalla on pysäköintipaikkoja.

Opastuskierrosten hinnoittelu (pl. Life on a Leaf): 10 e perushinta, 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen.

Paikkavaraukset info@bryggman.fi

Suomalainen betoniarkkitehtuuri pääsee esille Sibelius-museon näyttelyssä 17. syyskuuta alkaen. Erityisesti rakennusten pienoismalleja ja valokuvia esittelevä näyttely Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa perustuu tietokirjailija, Bryggman-instituutin asiamies Mikko Laaksosen työn alla olevaan Brutalismi Suomessa -kirjaprojektiin.

Paljasta betonia hyödyntävä, Suomessa 1960-luvulla yleistynyt arkkitehtuurityyli herättää monenlaisia tunteita niin puolesta kuin vastaan. Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa -näyttely esittelee useita betonibrutalistisia kohteita eri puolilta Suomea. Pienoismallit ja lukuisat valokuvat tuovat esille rakennusten sisä- ja ulkokuoren välisen kontrastin. Näyttely sopii erinomaisesti juuri Sibelius-museoon, sillä Woldemar Baeckmanin suunnittelema museorakennus edustaa betonibrutalismia kansainvälisestikin merkittävällä tavalla.

Bryggman-instituutti järjestää näyttelyn yhteydessä brutalismiseminaarin 22. syyskuuta. Pääpuhuja Guja Dögg esittelee islantilaisen Högna Sigurðardóttirin arkkitehtuuria.

Museon syksyn konserteissa kuullaan aiheeseen teemoitettuja teoksia ja musiikkia. Betonibrutalismiinkin liittyviä hyperbolisia paraboloidimuotoja voi ihailla myös Turun filharmonisen orkesterin konsertissa Turun konserttitalossa 30. marraskuuta, kun ohjelmassa on säveltäjä-arkkitehti Iannis Xenakiksen musiikkia.

Näyttely Rakas vihattu betoni – Brutalismi Suomessa esillä Sibelius-museossa 17.9.2023–7.1.2024.

Tutustu Brutalismi Suomessa -kirjaprojektiin Facebookissa.
https://www.facebook.com/BrutalismFinland

Lisätietoa Turun filharmonisen orkesterin konsertista TFO:n sivuilla.
https://tfo.fi/fi/tapahtuma/titaaninen-sinfonia

Sibelius-museo

Piispankatu 17, Turku

Avoinna ke–su klo 11–18 (28.8. alkaen klo 11–16)

sibeliusmuseum.fi

Vuonna 1923 tulee kuluneeksi sata vuotta orgaanisen arkkitehtuurin vaikuttajan Reima Pietilän (1923-1993) syntymästä. Turkulaissyntyinen Pietilä työskenteli opiskeluaikanaan myös Erik Bryggmanin toimistossa. Team 10:n suomalaisjäsenenä Pietilä vaikutti brutalismiin sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin professorina regionalistisen Oulun koulun muodostumiseen. Reima Pietilä toteutti kaiken arkkitehtuurinsa 1961 alkaen yhdessä Raili Pietilän (1926-2021, omaa sukua Paatelainen) kanssa.

Bryggman – instituutti osallistuu juhlavuoteen järjestämällä opastuskierroksia Pietilöiden kohteisiin Tampereella 19. ja 20.5 sekä osallistumalla juhlaseminaariin 25.8.2023 Espoossa Dipolissa.

Pietilä – kierros Tampereella

Pe 19.5 klo 16 – 18.30 & La 20.5 klo 10 – 12.30

Lähtö Metso – kirjasto, Pirkankatu 2, Tampere

Turkulaissyntyisen Reima Pietilän ja hänen puolisonsa Raili Pietilän merkittäviä kohteita on eniten Tampereella. Reima Pietilän (1923-1993) 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävillä kierroksilla tutustutaan Tampereen pääkirjasto Metsoon (1978-1986), Kalevan kirkkoon (1959-1966) sekä Hervannan keskusakseliin (1974-1989). Useissa kohteissa vierailemme sisällä.

Siirtymät kuljetaan Tampereen raitiovaunulla, joten kierroksella ei ole säävarausta. Tarvitset joko voimassa olevan Nysse – lipun tai matkan voi maksaa maksukortilla vaunun automaattiin. Kierroksen maksimiosallistujamäärä 30 henkilöä, ennakkovarausta info@bryggman.fi suositellaan.

Kierrosten hinnoittelu: 10 e normaali, 5 e alle 18-v, opiskelija, työtön, eläkeläinen.

Paikkavaraukset info@bryggman.fi

Ohje raitiovaunulipun maksuun maksukortilla: https://www.nysse.fi/liput-ja-hinnat/lahimaksu.html

REIMA PIETILÄ 100 – ARKKITEHTI, FILOSOFI, FUTURISTI / ARCHITECT, PHILOSOPHER, FUTURIST

Dipoli, Espoo 25.8 klo 10 - 19

Akateemikko Pietilä tunnetaan suomalaisen ja kansainvälisen arkkitehtuurin kentällä poikkeuksellisena henkilönä sekä merkittävän arkkitehtuurituotantonsa, teoreettis-filosofisten kirjoitustensa että myös opetustoimintansa kautta. Seminaarissa keskitytään Pietilän elämäntyön eri ulottuvuuksiin, mm. hänen luovan työmetodinsa, kansainvälisten yhteyksiensä ja toteutumattomien ehdotustensa kautta.

SEMINAARIOHJELMA

AAMUPÄIVÄ: 10.00–12.15

Opening / Avaussanat, Professori Pirjo Sanaksenaho, Aalto-yliopisto / suomeksi ja englanniksi

Pietilä, My Master: Memories of working with Reima Pietilä

Professor Roger Connah

Modernism in Search of Its Form – Reima Pietilä’s Early Career and Le Carré Bleu

PhD Petteri Kummala

Pietilä in the Circle of Team Ten

Professor, Dr. Sc., architect Aino Niskanen

Dipoli as a landscape created by Pietilä

Professor Moises Royo

Chairperson, Associate Professor Panu Savolainen

LOUNASTAUKO: 12.15–13.30

ILTAPÄIVÄ: 13.30–15.30

Visionääristä arkkitehtuuria: Reima Pietilän luontoarkkitehtuuri ja “shamanistinen”

suunnittelumetodi

Professori, TKT, arkkitehti Kaisa Broner-Bauer

Suomen kieli ja suomalaisuus Reima Pietilän suunnittelutyössä. Filosofista tarkastelua

FT, arkkitehti Pekka Passinmäki

“Suunnitelkaa paikkoja, ei rakennuksia!”– Pietilän ajatusten ajankohtaisuudesta

TkT, FM, arkkitehti Lauri LouekarI

Dipolin unelmiksi jääneet seuraajat – Pietilän toteutumattomia suunnitelmia 1960-luvulta

Arkkitehti Kristo Vesikansa

Puheenjohtaja, arkkitehti Sirkka-Liisa Jetsonen

KAHVITAUKO: 15.30 –16.00

PANEELI: 16.00–17.45

Pietilä vaikuttajana: näkymiä Pietilän merkitykseen kirjoittajana ja keskustelijana

Arkkitehti Jorma Mukala

Pietilän merkityksestä ja asemasta suomalaisen modernin arkkitehtuurin historiassa

Keskustelijoina Kaisa Broner, Vilhelm Helander, Opa Koponen, Jorma Mukala

Yleisön kysymyksiä ja kommentteja

Paneelin juontaja, Aino Niskanen

DIPOLI-KIERROS: 18.00–18.30, arkkitehti Samuli Woolston, ALA Arkkitehdit (halukkaille)

VIINITARJOILUA: 17.45–19

Ilmoittautumisohje lisätään kun se on saatu järjestäjiltä.